sunnuntai 25. syyskuuta 2011

Poppia ja jarruasiaa

Sunnuntaina 18.9 kävin hakemassa subwooferin, eli Rainbow Hammer 10" suljetussa jykevän oloisessa valmiskotelossa (myyjän mukaan SPL Dynamics). Setti löytyi huutonetistä ja hintaa oli 70e + vajaa pari kymppiä bensoihin hakureissulle. Elementti ja kotelo ovat hyvässä kunnossa ja nyt ne on kytketty olemassa olevan DLS CA 41:n sillattuun 4ohm 200W RMS -lähtöön. Kaistaksi on säädetty vahvistimen 12dB suotimilla 30-50Hz ja etupään erillissarja soittaa 50HZ ylöspäin passiivisena. Subwoofer on säädetty hyvin maltilliseksi "aikuiseen makuun" ja tuntuu siltä, että soittovehkeiden kokonaisuus on nyt kasassa. Hammer-elementti saattaa päätyä vielä jossain vaiheessa varapyöräkoteloon, mutta tämä lienee ensi kesän asioita.



Erillissarjaa on nyt yritetty ajaa pari viikkoa sisään hieman kovemmilla äänenvoimakkuuksilla ja kyllähän se ihan hyvin soi. Onneksi noissa Germaniumin jakosuotimissa on paljon säätömahdollisuuksia ja parhaat säädöt löytyivät diskanttien ja keskiäänien -2dB vaimennuksella. Diskanttien suuntausta lähdin protoilemaan askarteluliikkeen 5e maksaneella muovailumassalla. Massa näyttää saven ja sellukuidun sekoitukselta ja kovettuu kuivuessaan. Painelin massasta pienet palat a-pilarin nurkkiin ja suuntasin elementin kuljettajan korvia kohti. Massan kuivuttua muotoilu + hionta + maalaus 20v vanhalla kaapista löytyneellä pienoismallimaalilla + lakkaus ja sen jälkeen kaksipuoleisella teipillä paikoilleen. Okei - ruma lopputulos - mutta siihen päästiin helposti ja halvalla. Lisäksi suuntaus on onnistunut ihan hyvin, eli prototyypiksi ihan toimiva. Tämäkin prototyyppi jää "tuotantokäyttöön" joten uutta suunnitelmaa en jaksa viritellä ennen kuin nämä jostain syystä hajoavat.



Jarrupuolen asiat ovat edenneet sen verran, että sain hommattua metallivahvistetut jarruletkut (kiitokset hoopeelle). Valmiin letkusarjan löytyminen vähensi mittailun ja tilaussähläysten tarvetta ja toisaalta joku muu pääsi samalla itselleen tarpeettomista letkuista eroon, joten kaikkihan meni putkeen.



Rassasin myös hieman toista takajarrusatulaa tänään. Männän tiivistekumi on rikki, joten kaivoin sitä irti ja purin satulasta käsijarrun kammen irti. Täytyy hieman stiigailla netistä kuvia puretuista jarrusatuloista, jotta oivaltaa paremmin mitä täytyy tehdä missäkin vaiheessa mäntää irroitettaessa. Ajattelin puhdistaa satulan samalla perusteellisesti. Männän tiivistesarjassa tuli lisäksi kaiken näköistä muutakin tiivistettä männän tiivisteen lisäksi, joten pitää samalla selvittää mihin ne menevät.

Budjettisyistä laitan levyt ja palat tilaukseen syys-lokakuun vaihteessa. EBC:n hinnat ovat hieman nousseet kesän tilanteesta, eli nyt levyt + palat maksavat noin 40e enemmän (yhteensä noin 460e rahteineen). Vielähän tässä olisi aikaa kääntää takkia ja tilata vaikka Black Diamondin grooved-levyt ja predator-palat. Tällä todennäköisesti säästäisi 60-80e tms...

sunnuntai 11. syyskuuta 2011

Vuosihuolto ja vikalistan jatko

Niin niitä kilometrejä vain kertyy, että auto kaipaa tuoretta voitelua. Elokuun lopussa kilometrejä oli 193tkm ja oli vuosihuollon aika. Kaasuvaijerissa esiintyi muutama viikko sitten hieman jumiutumisen merkkejä, joten se vaihettiin samalla. Koko lysti oli töineen 285e, eli osat 168e ja työt 117e.

Vikalistaakin löytyi, joskin ensimmäiset listan rivit olivat vanhoja tuttuja.


* Etujarrulevyt ja palat kuluneet.
* Takajarrulevyt ja palat kuluneet.
* Oikea etukallistuksenvakaajan nivel välyksellinen.
* Vasen takapyöränlaakeri välyksellinen.
* Taka-akselin pitkittäistukien etummaiset helat rikki.
* Oikea etupyöränlaakeri pitää ääntä.


Saattahan noihin neljään viimeiseen jokunen ropo taas mennä. Jarrut laitan joka tapauksessa ensin. Katsastusaika alkaa 15.10, joten pitänee venyttää katsastusta viime metreille...

Rahoituspuolen hoidan niin, että auto on oma perheenjäsen jolla on oma tili. Tilillä olevalla rahalla huolehditaan katsastukset, varaosat, huollot ja muut korjaukset, mutta muut kulut menevät omista juoksevista menoista. Aiemmin tilille meni joka kuukausi 120e + kaikki omasta duunista saadut muutaman kympin päivärahat. Toukokuussa 2011 kuukausisumma nostettiin 320 euroon :-) Täytyy hakea sopiva balanssi jossain vaiheessa uudelleen, JOS nämä ylläri+projektimenot jossain vaiheessa laskevat. Pitkälti tuo on myös itsestä kiinni.

Kesärenkaat uusin eteen ensi kesäksi, koska haluan eroon edellisen omistajan hankkimista äänekkäistä ja huonoista Tigareista. Todennäköisesti tilaan Nokian Hakka V:t rengas-online.comista. Takana on viime kesänä vaihtamani Nokian Z G2:t.

Jossain vaiheessa tulee eteen myös takapönttöjen vaihto ja iskarit+jousitus. Saa nähdä mitä osaa sinne sitten tulee... Pakoputkessa ohjaava tekijä on hiljaisuus, ettei mouruava putki vie äänieristyksen ja poppivehkeiden panostusta pakkaselle. Iskareiden osalta merkki voisi olla Koni, mutta mahdollisesta madalluksesta en tiedä vielä.


Edit: Tässä vaiheessa tuli mieleen, että milloin koittaa se päivä, kun joku papparainen tulee kolmion takaa kylkeen niin että auto menee lunastukseen ja vakuutusyhtiö katsoo taulukosta korvaushinnaksi 1500e tms?

Jarruasioiden jatkosuunnitelmat

Tilasin eBaysta jarrukonversiota varten 4kpl 3mm paksuja prikkoja mk3 jarrusatoloiden offsettiä varten noin seitsemällä eurolla. Nämä on teetetty Mondeo Sports Fabrications -puljun toimesta juuri tähän tarkoitukseen ja he myyvät noita eBayssä. Kotimaisissa foorumikirjoituksissa puhutaan 4mm paksuudesta ja jokseenkin kaikissa ulkomaalaisissa 3mm paksuudesta, joten tämä haarukka on varmaan riittävä. Pääasia että tavaran sai helposti eikä tarvinnyt alkaa itse teettämään.

Tämän lisäksi hain Berner-pultilta 10.9 vahvuuksisia 35mm pitkiä M10 pultteja 4kpl etusatuloiden kiinnittämiseksi, jotta prikan tuoma lisämitta saadaan kompensoitua. Ostin myös taakse uudet vastaavat 30mm pultit, mutta takasatuloissa kiinni olevat pultit näyttävät olevan torxeja. Saa nähdä millä pulteilla sinne tulee laitettua kamat kiinni, mutta vahvuusluokitus ennenkaikkea. Nämä maksoivat pienen kuparitahnatuubin kanssa noin 10e.

Tilaan joka nurkkaan EBC ultimax-levyt ja EBC redstuff -palat. Lisäksi teetän metallivahvistetut letkut HEL:n materiaalista. Näiden yhteenlaskettu kustannus on noin 550e eBayn kautta (paitsi letkut Suomesta) ilman töitä (tai työkaluja). Budjettia syynätessä lokakuussa voisi olla hyvä sauma saada kaikki jarrukamat tilattua...

Etulevyt

Takalevyt

Etupalat

Takapalat

Äänentoistosta...

Tarkoitus oli ihan vaan hieman päivittää autostereoita jarruremontin välissä. Kenties satasen kaiuttimet ja alkuperäinen Ford 6000 CD vaihtoon. No ei se sitten mennyt ihan niin...

Päädyin ostamaan 12m^2 STP Silver vaimennusmattoa äänieristystä varten, sekä ~2,5m^2 STP SPL08 soluvaimennusmattoa vielä päälle (Powersetistä yhteensä noin 300e). Samalla tuli hankittua Saksan Amazonista Pioneer DEH-6300SD (130e), Powersetistä Rainbow CS 265.25 Germanium erillissarja eteen (noin 300e), sekä Huuto.netistä käytetty DLS CA 41-vahvistin (90e postikuluneen) riittävillä johdotuksilla (100-150e tms). Kertokoot kuvat koko tarinan. Aikaa meni varovaisen arvion mukaan noin 40h. Toivottavasti vaimo ei lue tätä blogia, sillä saatoin epähuomiossa aliarvioida kustannuksia hänelle :-)
























Viimeiset siivoilut on nyt menossa ja koko hässäkän lopputuloksena loudness-maksimoidut levyt kuulostavat hevon perseeltä verrattuna dynaamisesti miksattuihin. Siihen loppui esim. Metallican Death Magneticin kuuntelu, mikä vanhoilla kaluilla soitettuna kuulosti ihan hyvältä. Kunnon vehkeillä kuunnellessa ääntä on vain yksinkertaisesti liikaa ja pää puutuu. Ehkä markkinat on nykyään sellaiset, että levyt kannattaa miksata paskojen laitteiden ehdoilla. Vanha kunnon rock toimii edelleen, kun raitoja ei ole tarvinnut turvottaa täyteen. Tällaiset levyt soivat näillä laitteilla ihan helvetin hyvin.

Onneksi tein tuon kaiuttimen asennuskehän 18mm massiivipyökistä enkä alun perin suunnittelemastani puolta laihemmasta vanerista. Elementti meinaan potkii ihan tosissaan ja vaneri voisi olla kovilla... Etuovien verhoilut sai juuri ja juuri kiinni, kun hieman käytti voimaa. Kartiota suojaa verhoilun alla kaiuttimen oma ritilä. Paketti on sen verran tiukka, ettei verhoilu resonoi isollakaan kuunnellessa.

Luulen, että joku edellisistä omistajista oli vaihtanut jokaiseen oveen originaalikaiuttimet 2-tie koaksiaali Rockford-Fosgateihin. Tuskin siellä alkuperäisenä tuollaisia on ollut ja oviverhoiluissa sekä kytkennöissä näkyi omaleimainen ote :-) Itse tietysti käytin suojapunossukkia, eristettyjä liittimiä ja värikoodattuja kutistesukkia joka paikassa. Kaksi tämmöistä elementtiä olisi ylimääräisenä. Myös toimiva originaalimankka on vielä tallessa.

Jarrusatulat kuntoon

No jarruthan ne ovat edelleen viimeisillään ja juhannuskin koitti.

Eri vaihtoehtoja keskustelupalstalla aprikoidessani totesin, että lähdetään nyt helvetti tekemään se jarruja merkittävästi parantava mk3-satuloita ja focus st170-levyjä hyödyntävä tuunaus.

Korjaajan esittämien aiempien komenttien mukaan satulat ovat jäykät ja palojen kulutus on toispuoleista. Ruosteisia satuloita katsellessa tuli mieleen, että jos etusatulat kerran menevät uusiksi, niin eiköhän laiteta takasatulat myös.

Purkaamolta mk3 etusatulat molemmille puolille 100e, kaksi liukutappisarjaa yht. 32e, kulmahiomakone sopivilla laikoilla 50e, takasatulat purkaamolta 80e, liukutappisarjat taakse 20e, jarrusatuloiden maalaussarja 32e, paskana olevat takasatuloiden männänkumit 70e jne jne... Saatte ehkä käsityksen mitä tämä teettää.

Dremel-pipertämisen jälkeen tajusin vaihtaa kulmahiomakoneeseen ja messinkiharjalaikkaan ja sitten Motipin kaksikomponenttinen jarrusatulamaali päälle.





Tässä vaiheessa elettiin heinäkuuta 2011. Satulat ovat jokseenkin valmiina, mutta muut osat puuttuvat edelleen kustannussyistä.

Kuuman kesän viileä loppu

Kesä oli kuuma ja välillä vitutti ihan urakalla ajella Pirkanmaalta mm. Kuopioon ikkunat selällään 30 asteen lämmössä, joten ilmastoinnin korjaaminen alkoi nousemaan melko korkealle intresseissä. Fordcarparts.co.uk toimi hyvänä apuna metsästettäessä oikeaa kompressorin tyyppiä, nimittäin niitä löytyy tuon ikäisiin Mondeoihin sekä kolmella että neljällä kiinnityspultilla ja hihnapyörän halkaisijallekin on kourallinen vaihtoehtoja. Kerrottakoon, että omaan STW ST200-malliin oikea kompuran jäljille pääsee koodilla "8FK 351 109-201" ja kuivain on perusmondeoonkin menevä "8FT 351 192-321". Kompressorissa hihnapyörä on 110mm ja kolmen pultin kiinnitys. Samaan aikaan huutonetissä myytiin saman ikäisen 2.5 V6-mallin kompressoria, minkä hihnapyörä oli muistaakseni noin 126mm, eli kannattaa mittailla jos haluat samanlaisen osan...

Älä suotta mene ikinä Fordin merkkihuoltoon ilmastointiasioiden kanssa. Niiden kanssa asioitaessa lasku olisi ollut noin 1600e tehdaskunnostetulla kompressorilla. Aiemmin auton kytkimen kanssa "kunnostautunut" paja teki homman kunnialla läpi antamieni varaosakoodien perusteella hintaan 830e sisältäen raitisilmakanavien desinfioinnin. Mielestäni hinta oli kohdillaan, koska pelkät osat olisivat olleet fordcarpartsista postikuluineen noin 500e. Ulkomaan tilauksessa olisi lisäksi leijunut riski siitä, että ovatko osat sittenkään oikeat...

No sen verran tässäkin ilmastointirempassa hommat meni perseelleen, että päivän remppa venyi kahteen päivään. Vanha moniurahihna kuulemma repesi reunasta ja uutta ei saanut enää sille päivälle.

Yksi päivä ei tuntunut missään, kun hinta oli noinkin "halpa" ja ilmastointi oli vihdoin kunnossa.

Tukivarsi ja mites tuo ilmastointi sitten?

Kevät koitti ja vasen etualatukivarsi kummitteli edelleen mielessä. Kävin neuvottelemassa toisen korjaamon kanssa tukivarresta ja ilmastointilaitteen kylmän hengen karkaamisesta. Totesimme, että tilaan suosiolla itse oikean tukivarren Saksasta ja tulen osa peräkontissa korjaamolle takaisin. Uusi tukivarsi löytyi ford-clubin keskustelupalstan linkkien syövereistä ja hintaa tälle originaalille Motorcraftille tuli noin 210e postikuluineen. Vaihtotyö suuntauksineen + ilmastointilaitteen ongelmanselvitys oli 290e.

Ilmastoinnin ongelma oli siinä, että kylmäaine kusi ulos kompressorin akselin välistä. Ei hymyilyttänyt.

Kytkimen pikaremontti, päivässä menee

Kytkinremontin piti olla päivän homma ja tähän ryhdyttiin marraskuun puolivälissä. "Tuo auto tänne aamulla ja haet sen neljän jälkeen, hinta on 1100e ja siinä vaihdetaan kytkinpaketti, työsylinteri, painelaakeri ja vaiheistoöljyt."

Iltapäivällä puhelin soi ja todettiin, että vaihteensiirtovaijeristosta vaijerin pään lukijat oli saatu rikki, joten autolla ei voi ajaa. Uutta vaijerin päätä lupailtiin parin päivän päähän. No eihän tälle mitään voi.

Pari päivää kesti lopulta kolme viikkoa ja korjaamo osti joka kerta kolmisen päivää lisää löyhää hirttä asiakkaalta. Osia koitettiin saada vuoroin Tukholmasta ja Saksasta ja mistä lie, mutta täytyy tunnustaa että aika tiukkaa teki. Meinasin jo välillä käydä katsomassa korjaamolla onko siellä autoa enää tallessa, vai onko se myyty Romanialaisille tiskin alta. Epätoivoisena tekona tilasin eräältä purkaamolta diesel-version vaihteensiirtovaijeriston (ainoa autopurkaamot.comissa ollut vaijeristo) jos vaikka vaijerin pään olisi voinut ottaa siitä. No eihän se luonnollisesti sopinut, mutta tulipahan kokeiltua. 50e meni siinä.

Lopulta osa saatiin ja sain auton. Kytkin toimi paremmin kuin aiemmin.

Joulureissulla vaihteet menivät Oulu-Tampere -matkan aikana pikkuhiljaa pois paikoiltaan. 5-vaihde oli lopulta peruutusvaihteen nostopykälän takana ja kakkosta ei meinannut saada päälle millään. Vein auton ilmaiseen "takuusäätöön", jossa epäiltiin että vaijerin pää olisi hyppinyt kierteiltään ja löystynyt. Ei kuulostanu kovin lupaavalta, mutta vastaavia ongelmia ei ole ollut sen jälkeen (syyskuu 2011). Joskus kakkonen kurnuttaa, eli säätämistä voisi olla, mutta enimmäkseen kaikki on OK.

Pienet korjaukset ja katsastus

Vetonivelen ja vetoakselin stefan vaihdolle saatiin loppusummaksi 280e. Tmän jälkeen oli katsastus lokakuun puolessa välissä.

Katsastuksessa todettiin kiireellisenä vaihtotarpeena vasemman etupyörän laakeri. Katsastus meni silti läpi ja korjaustarve oli 1kk sisällä, eli ilmeisesti katsastussetä antoi armoa eikä vaatinut uusintanäyttöä. Laakerin rikkinäisyyden huomasi selvästi, eli oikealle käännettäessä laakeri piti ääntä ja sisäpeilin kurkkaaminen paljasti sen verran tärinää, että takalasin lämmittimet eivät erottuneet peilin kautta.

Tämän lisäksi vasemman alatukivarren helat todettiin olevan selvästi kuluneet.

FAG-laakerin vaihto tehtiin viikon päästä katsastukseta ja se oli töineen 165e. Samalla autoon olisi pitänyt vaihtaa tukivarsi, mutta tämä meni perseelleen. ST200-tukivarsi on erilainen muihin mondeoihin verrattuna ja yllättäen "Ford-erikoistunut" korjaamo ei tiennyt tästä mitään. Sinne jäi sitten normi-Mondeon tukivarsi korjaamon kaappiin lojumaan. Ennättivät kuulemma purkaa jo etupäätä ennen kuin huomasivat asian.

Samassa yhteydessä kytkimen todettiin ottavan kiinni "ylhäältä" ja irrotusongelmiakin oli. Pakki oli ollut hetken aikaa erityisen työläs saada päälle.

Ensimmäinen huolto

180tkm huolto on pykälää vaativampi ja hetken harkinnan jälkeen päätin viedä auton paikalliselle yhden hengen toiminimelle syynättäväksi. Lystin hinta oli 295e ja palautteena kerrottiin jarrujen kulumisesta. Satulat olivat kuuleman mukaan erityisen jäykät eikä niitä saatu käsivoimin liikkeelle. Jarrupalat olivat niin ikään kuluneet sisäpuolelta lähes täysin ja ulkopuolen palat olivat lähes iskemättömät. Jarrulevytkin olivat vaihtorajalla.

Tämän lisäksi seuraava poiminta on toiseen korjaamoon lähettämästäni mailista:
"Vasemman vetoakselin vaihdelaatikon päässä oleva stefa vuotaa ja
vaihteistoöljyä on vuotanut ulos. Tämä voisi osaltaan selittää myös
ajoittain nihkeän ykkösvaihteen ja pakin. Samoin vasen ulompi
vetonivel on väljä. Tarttis siis vaihtaa stefa + vaihteistoöljyt sekä
ulompi vetonivel."

Auton osto ja ensimmäiset hankinnat

Ennen tämän yksilön hankkimista olimme osin säästösyistä vuoden ilman autoa. Sitä ennen ajoimme 3v ajan käyttöetuautona olleella Peugeot 307sw:llä. Olin omistanut aiemmin mm. v.1998 Mondeo 2.0 GT HB:n, joten minulla oli jo valmiiksi kultaiset muistot Recaron penkeistä ja hyvästä ajettavuudesta.

Satuin eräänä päivänä näkemään kaupungilla kävellessäni ST200-mallin livenä ja mietin, että tuollaisella ajaessa olisi todennäköisesti aina hymy korvissa. Tämän jälkeen autokuume alkoi. Skippaan tähän liittyvät kaksi st200-hutireissua ja tarkemmat tiedot nykyisen yksilön ostotapahtumasta.

Heinäkuussa 2010 suomessa myös lapsuutensa viettänyt auto vaihtoi omistajaa 5200e hintaan 173tkm komistaessa mittaria. Ostettaessa toimimattomaksi todettiin repsikan perseenlämmitin, kuskin sähköinen penkin korkeudensäätö ja muutama ulkoinen vähäinen vaurio, eli tältä pohjalta lähdettiin liikkeelle.

Ensimmäinen näistä vähäisistä vaurioista oli paise eturenkaassa katukiveen raapaisemisen jäljiltä. Tilasin saman tien 2kpl 225/45R17 Nokian Z G2 -renkaita rengas-online.comista (260e) ja Euromaster laittoi ne vanteille, tasapainoon ja alle muistaakseni 40 eurolla.

Rouvan takapuolta lämmittää talvella Bilteman istuinlämmitin (n. 15e). Penkin korkeudensäädössä moottori hurisee nappia painettaessa, mutta mitään ei tapahdu. Moottorin päässä on 90 asteen kulmassa oleva nivel, jonka sisällä lienee hammasrattaat tms rikki, sillä korkeutta säätävä ruuvi ei pyöri. Tätä en viitsi alkaa korjaamaan, ellei osat kävele itsekseen vastaan.

Pintaruostekorjauksia varten ostin Motonetistä tököttejä ja työkaluja muutamalla satasella, sekä paikallsesta maalikaupasta sopivaa hopeanharmaata sävyä (492 Stardust) spraypurkillisen. Tästä räpellyksestä on omissa arkistoissa erillinen kuvasarjansa, mutta en lähde dokumentoimaan sitä tänne juuri nyt. Ehkä myöhemmin.

Päiväkirjan aloitus

Oikeastaan tämä päiväkirja olisi pitänyt aloittaa samana päivänä, kun ostin heinäkuussa 2010 Mondeo STW ST200:n.

Kyseessä ei ole jannekatajamainen ongelmapesäkekuvaus, vaan todennäköisesti enempi korjaus- sekä tuunauspäiväkirja omaksi ilokseni.

Ostosta on kulunut runsas vuosi ja paljon on tehty sen jälkeen tekniikkaan ja kuluviin osiin liittyen. Jotain muutakin pientä on tehty ihan tässä viime aikoina, joihin ainakin kirjoittajalla palaisi halu päästä käsiksi jo nyt. Yritän kuitenkin parhaani mukaan tehdä tästä blogista kronologisen vanhimmasta keissistä aloittaen.

Tuskinpa tätä muut lukee kuin minä, joten toivotan itselleni onnea ja jaksamista blogin kanssa, koska siitä tulee itseni tuntien pitkä :-)