perjantai 18. marraskuuta 2011

Säädöt talviteloille

Kävin ostamassa avolenkkiavaimen takajarruletkujen vaihtoa varten, mutta tiukassa oli edelleen. Jätän siis metallivahvistetut letkut vaihtamatta taakse toistaiseksi, kun motivaatio hiipui pimenevään iltaan. Talvirenkaat on jo paikoillaan ja alkaa olla aika lopettaa omatoiminen auton kanssa askarteleminen kevääseen asti. Vuodenvaihteen jälkeen on aika käydä konttorilla katsomassa tuleeko leima vai rebound... Siihen asti: "Over and out."

sunnuntai 6. marraskuuta 2011

Takajarrut kuntoon ja auto ajoon

Torstaiehtoona tilanne jäi siihen, että jarrusatulan kannakkeet ja jarrulevyt olivat molemmilta puolilta irti. Myös oikean navan pultit olivat kertaalleen irrotettu. Kuvissa on välillä oikea puoli ja välissä vasen, mutta älkää hämääntykö. Otin näitä kuvia vähän miten sattuu, mutta järjestys pitäisi olla jokseenkin kunnossa.

Tästä tilanteesta siis lähdetään. Tässä vaiheessa irroitetaan ABS-anturin johto navan takaa. Liittimen päällä oleva punainen lukkoklipsi liukuu toiseen päähän. Tämän jälkeen painetaan meisselillä ylhäältä päin paljastunutta kielekettä ja toisella meisselillä voi kammeta liitintä ulos navasta. Liitin on joka puolelta navassa olevan pistokkeen ympärillä.
Napojen pultit lähtivät lopulta auki nätisti, vaikka 1/4" bit -sarjasta lainattu jatkovarsi murtuikin urakan aikana kahdesta eri kohdasta poikki. Pari viimeistä torx-pulttia piti avata T-kirjaimen mallisella käsityökalulla käyttäen jakoavainta vipuvartena. Pulttien avaamisen jälkeen parilla lekan kopautuksella napa-tippui. Jarrukilpi irtoaa niin ikään pienellä kopautuksella navasta.
Pyyhkäisin olkatuen pinnat hiomalaikalla ja tässä on kuparitahnaus menossa.

Vanha jarrukilpi ja uusi napa paikoilleen. Vaihdoin pultit normaaleihin 10.9 -pultteihin, koska pitkät torx-avaimet kävivät vähiin ja pultit olivat jo aika väljät.

Kiristyksen halusin tehdä hylsyllä lista-avaimen sijaan. Normaali 17mm hylsy oli kuitenkin liian pitkä mahtuakseen navan väliin, joten modasin hylsyä sahaamalla siitä puoli senttiä pois.

Nysse mahtuu väliin. Oikea momentti olisi 55Nm, mutta perstuntumalla mennään. Muistetaan myös ABS-johdon kiinnitys.

Pyyhkäisin alhaalla olevaa sinkkimaalia jarrukilpeen ja navan kiinnikkeiden päälle suojaamaan pultteja ja liitoskohtia. Navan ulompaan kehään puolestaan kuparitahnaa estämään jarrulevyn kiinni ruostumista.

Jarrulevy ja satulan kannake paikoilleen. Vaihdoin pultin myös kannakkeen ylempään kiinnikkeeseen. Alempaan olkatuen sisään tulevaan kiinnikkeeseen katselin parhaassa kunnossa olevan torx-pultin. Uusi pultti oli 30mm, mutta sahasin sitä noin 5mm lyhyemmäksi. Originaalipultit olivat vanhoissa kannakkeissa keskenään erilaisia, eli joko ~25mm tai 30mm pitkiä. Pidemmässä pultissa on päässä kavennettu "ohjaus". Normaalia 30mm pulttia täytyy siis joko kaventaa kärjestä tai sahata extrat pois.

Redstuff ja kitinänestotarrat.

Satula paikoilleen, käsijarruvaijerin pujotus ja toiveet näyttävät olevan tässä vaiheessa vielä korkealla. Enää letkun vaihto ja ilmaus...

...mutta kävipä niin, että SM-brakesin banjo on liian iso. Kuvassa näkyy selvästi parin millin heitto, kun banjo on perälaudassa kiinni. Ei tuohon pulttia saa... Banjoa ei myöskään voi laittaa sivuttain ainakaan STW satulassa, koska toisella puolella ilmaruuvi on edessä ja toinen puoli viettää pois päin jarruputken liittimestä ja pituus menisi liian tiukille.

...Joten otetaan TAAS tämän remontin paras kaveri, eli rautasaha apuun. Parin millin siivu pois banjosta, niin hyvä tulee. Joko nyt...

...mutta jarruletkun ja putken liitimessä oleva 11mm pultti on jumissa ja uhkaa pyöristyä normaalilla lista-avaimella. Tässä vaiheessa punnitaan riskejä jarruputken repeämisestä ja pultin pyöristymisestä. Auto on ollut jo viikon korjauksessa ajokunnottomassa tilassa ja tekisi mieli päästä sillä jo liikkeelle. Seuraava päivä on sunnuntai, eikä motonet ole auki. Päätin kokeilla kasaamista vanhoilla letkuilla, kunnes saan haettua parempia työkaluja ja viimeiset jarruputken pätkät just in case.

Vanha letku kiinni. Irroitin vanhat banjon molemmilla puolilla olevat kupariprikat, hioin niitä hieman uusiokäyttöä varten ja ruuvasin. Ilmaus onnistui yksin takaiskuventtiilillä varustetun letkunpätkän kanssa ja kaipa sekin ihan hyvin meni. Poljintuntuma on ainakin ihan OK ja takajarrujen vaihto piristi huomattavasti jarrutustehoa vanhaan verrattuna.

Koeajon jälkeen. Takalevyn koko näyttää säälittävän pieneltä etulevyyn verrattuna. Eipä ihme, sillä halkaisijassa on eroa noin 5cm.



Ensi viikolla hankin hieman osia ja työkaluja lisää ja viikonloppuna yritän vaihtaa nuo metallivahvistetut letkut...

Monenlaista kömmähdystä sattui tähänkin operaatioon. Torx-avaimet meinasivat loppua käsiin, työkaluja ja osia piti sahailla ja toki kasaamisessakin tapahtui virheitä. Jarrusatulan ja käsijarruvaijerin kiinnittämisen jälkeen on motivoivaa huomata unohtaneensa kiinnittää jarrusatulan alapinnalle sen metalliklipsihärvelin. Ei muuta kuin uudelleen auki... Lisäksi nuo jumiutuneet pultit eri paikoissa ovat todella perslävestä rajallisilla työkaluilla toimivalle Tee-se-itse -amatöörille.

perjantai 4. marraskuuta 2011

Takajarrut teettävät työtä

Seuraava tarina koskee takajarrujen ja takanapojen vaihtoa. Tarina on aloitettu ennen kuin lopputulos on selvillä loppu julkaistaan myöhemmin.


Tässä alkutilanne.


Levittelin tyynesti työkalut järjestykseen ennen urakkaa, koska suurin ongelma itselläni on löytää ne työkalut, joihin viimeksi koskin. 10min tämän jälkeen alkoi satamaan, joten jouduin keräämään kalut kasaan.


Sateesta huolimatta rengas irtosi.


Käsijarruvaijerin käsittelyyn meni ensimmäinen 30min. Painetaan kampea sisään, vedetään vaijerin päässä olevasta nupista vaijeria ulos ja pujotetaan se ulos hahlosta. Alfamer käskee painamaan jarrusatulan kiinnikkeen tuntumassa olevia vaijerin "kiinnikkeitä" lista-avaimella, jolloin vaijerin saa pujotettua ulos jarrusatulan korvasta. 13mm oli ehkä oikean kokoinen, mutta ei se silti toiminut. Kaivoin pidikkeen puukolla irti ja korvaan sen myöhemmin klemmarilla. Vedä vaijerista niin maan perusteellisesti ja ruiskuta WD40-kaasut tuohon joustokumiin, jotta se tulee jarrusatulan korvasta läpi. Yllättävän tiukassa oli.


Satula ja kannake irti.


Tämä on lekan käyttöä edeltävä vakoilukuva siitä, kuinka ryytynyt jarrulevyn tausta on takana. Tukirakenteiden lohduttomat kökkökerrostumat ja ruosteisuus näkyvät kuvissa mukavasti.


Jarrulevy irtosi, kun kuvassa olevalla raskaahkolla hienosäätötyökalulla kerran kopautti.


STW takanapa näyttää siis 11v käytön jälkeen tältä. Ei ole keskiöpulttia, vaan on neljällä torx T50 pultilla kiinni oleva napa-asetelma. Sedan- ja HB-kaverit voivat tässä vaiheessa katsella muualle, eli napa lienee niissä erilainen(?). Pultteihin pääsee käsiksi pyöreässä pinnapultit sisältävässä kiekossa olevan reiän kautta. Tarvitset vähintään 80mm pitkän T50-avaimen, jotta pääset pulttiin kiinni. Reijästä menee läpi max 17mm halkaisijaltaan oleva avain...


Niin, tätä hommaa tehtiin siis illalla pimeän koittaessa taivasalla halloweenin tietämillä... Pimeä on aika tehokas epämotivaattori...


Oikea jarrusatulan kannake ei yksinkertaisesti edes yrittänyt aueta kummastakaan pultista. Asento oli huono ja tällä puolella pultit oli aikuisten oikeasti jumissa. Päädyin sahaamaan jarrusatulan kannakkeen ulomman puoliskon irti rautasahalla.


Ensimmäinen vaihe, nyt jarrulevyn saa ulos.


Kumpikaan pultti ei edelleenkään auennut, vaikka käytin kaasutohoa (Dremel versaflame), wd40, porakone yms. menetelmiä. Ostin oikein Boschin professional-sarjan iskuporakoneenkin tätä varten, mutta kaupassa tuli aikataulullisesti kiire ja kaappasin mukaani vain HSS-teriä, joilla ei tehnyt 10.9-pulttia poratessa kuin naarmun pultin päähän. Siispä pilkoin rautasahalla kannakkeen tähän asti. Tässä vaiheessa pultti vihdoin aukesi. BTW: Huomaa, navassa ei ole pultteja paikoillaan, eli sain ne auki.


Katsokaa suomen kansa, jarrusatulan kannake on poissa kolmen illan vaiheittaisen uurastuksen jälkeen!

Tässä tilanteessa olen nyt. Auto on tietty renkaiden varassa, mutta takana kummallakaan puolella ei ole jarrulevyä eikä satulaa paikoillaan. Niin joo, kiinnitin oikean takanavan pultit ennen kuin kasasin kamppeet ja laitoin renkaan paikoilleen :-) Nyt odottelen sopivaa hetkeä, että saan jarruletkut kiinnitettyä takasatuloihin ja tajuan miten ABS-anturin johto tulee kiinni tuohon takanapaan. Ei nimittäin ollut se liitin punaisine klipseineen ihan 100% itsensä dokumentoiva liitin...

Perjantaina liitän jarruletkut ja ehkä kokeilen irroittaa ABS-liitintä ehjänä. Lauantaina finalisoin homman.

torstai 3. marraskuuta 2011

Jarrusatulat pakettiin

Jarrusatulat jäivät edellisessä stoorissa hieman kesken. Käsijarrun kampi saatiin ensimmäisestä reiästä läpi ja kohdilleen ruuvimekanismin kanssa, mutta loppu jäi vielä mietintämyssyyn.


Kammen sai väännettyä oikeaan asentoon käsijarruvaijerin pidikettä vasten kampeamalla, jonka jälkeen vasaralla pystyi nakuttelemaan kammen myös toisesta reiästä läpi. Reiässä paikoillaan ollut kuparinen holkki tippui tässä vaiheessa kammen työntämänä ulos, mutta sen sai nakuteltua samaa reittiä takaisin paikoilleen.


Sitten prikka takaisin kammen päähän, kunnollinen kuparitahnaus, kumisuojus paikoilleen ja jarrusatula on valmis.
Seuraavassa stoorissa puretaankin jo takajarruja ja napoja. Luvassa on eeppinen taistelu toisen jarrusatulan kannakkeen kanssa, aseistuksena WD40, vasara, kaasutoho, pora ja rautasaha. Yksi näistä oli työkalu ylitse muiden.

lauantai 29. lokakuuta 2011

Takajarrusatuloista

Takajarrusatuloiden purkamisen dokumentointi on jäänyt harmittavan vähälle. Syynä tähän on pääasiassa se, että MacGyver-hengessä lähdin purkamaan niitä sokkona tietämättä mitä eteen tulee ja kädethän siinä yllättäen paskottuivat. Paskaisilla käsillä ja neitseellisellä maaperällä ei tule ensimmäisenä aina kamera mieleen, joten nämä kuvat tässä alla ovat jarrusatuloiden viimeistelyvaiheesta ja ehkä otan uusia kuvia, mikäli jaksan ryhtyä purkamaan autosta pois otettavia satuloita. Tässä kuitenkin jotain. Päivitän tätä stooria ehkä myöhemmin, mikäli saan alkupään kuvia. Jos aiot alkaa vastaavaan urakkaan, niin tarvitset hyvät säädettävät papukaijapidit, kärkipihdit ja Bilteman viiden euron liimauspuristimen noin 20cm kärkivälillä, ehkä pari ruuvimeisseliä, pienen ja isomman flatin.

Tässä nämä satulat siis maalauksen jälkeen. Takasatulat ovat alla ja niiden takaosassa näkyy käsijarrun vipu ja kuminen suojakuppi. Nämä ovat siis STW:n satulat. Mk2 sedanin ja hb:n satulat lienevät(?) muuten samanlaiset, mutta käsijarrun vipu osoittaa eri suuntaan ja ehkä käsijarruvaijerin pidikekin on eri paikassa. Käytä siis STW:ssä ainoastaan farkun satuloita ja muissa taas sitten niitä muita keskenään samanlaisia.
Takaosan kumisuojus on kammettu irti, käsijarruvivun päässä oleva prikka on irroitettu (käännä sitä ensin siihen tyhjän osan päälle, jolloin se irtoaa helpommin) ja vipu on vedetty ulos reijistään nitkuttaen. Vivun ja jarrusatulan männän keskipultin välissä on irrallinen sivuprofiililtaan pisaran muotoinen välikappale, joka saattaa ampua sinua otsaan vipua irroittaessasi, eli siinä on jonkin verran jännitystä välissä. Tämä antaa lupauksen siitä, mikä on vaikein osa jarrusatulaa kasatessasi...


Pisaran muotoinen välikappale on irroitettu ja alta paljastuva ruuvi on kierretty auki. Ruuvi ja sen alla oleva viiden kuperan prikan lautasasetelma näkyy kuvan alanurkassa lattialla yhtenäisenä settinä. Prikat painuvat kasaan, jotka tuovat jännityksen käsijarrun vivulle. Ruuvi on tässä irroitettu ja puhdistettu. Prikan pesään on työnnetty nokare kuparitahnaa. Tämä tahna tosin tulee satkeutumaan jarrunesteeseen, mutta kai nuo ylemmät prikat ja vipumekanismi kannattaa ainakin tahnata. Irroita myös prikat toisistaan ja putsaa ne.


Tässä vaiheessa vaihdoin liu'ut molempiin satuloihin ja irroitin männät, eikä niistä valitettavasti ole kuvia. Ostin Motonetista kaksi liukusarjaa (9,5€/kpl), yhden "Jarrusat tiivs Mondeo taakse" (34,50€), sekä vielä päälle Fixukselta 3kpl "JARRUSATULAN TIIVISTESARJA, TAKA" (13€/kpl). Motonetin liukusarja sisältää selvästi heikkolaatuisen tappisarjan tiivisteineen ja rasvoineen. Muotoilu ei vastaa alkuperäistä ja tiivisteen materiaali on paksumpaa ja jäykempää, eli näistä tiivistesarjoista molemmat "holkkipään" tiivisteet repesivät itselläni vasarahoitoa vaativassa kiinnitysurakassa. Motonetin kalliimpi tiivistesarja taakse sisältää metallisen liukuholkin kumeineen ja rasvoineen, sekä myös kaikki muut kumit mitä yhteen satulaan kuvitella saattaa, muutama jäi jopa yli. Kyseessä oli Budwegin laadukas mutta hintavahko yhden satulan KORJAUSsarja, vaikka kuvaus ei tätä kerrokaan. Fixus myi tiivistesarjaa, missä oli kaikki minun purkamisessani tavatut tiivisteet mukana ml. liukujen tiivisteet, mutta ei itse metallisia liukuholkkeja eikä liukujen rasvoja.

Miksi näin monta tiivistesarjaa, jos saan luvan kysyä?

No vittu saat.

Takasatuloiden tiivisteet pitävät sisällään metallisen tukipannan (männä ulompi tiiviste), tai ulospäin näkyvän tukiholkin (liu'ut). Vanhaa ulointa männän käsiin lahoavaa suojakumia poistaessani en tajunnut, etten ollut poistanut vanhasta tiivisteestä paikoilleen jäänyttä tukipantaa. Jarrusatulassa näkyi puukolla kaapimisen jälkeen ainoastaan parin millin kymmenyksen kohouma ja kuvittelin sen olevan jarrusatulan valujälki. Alappa siihen sohlaamaan paikoilleen metallipannan sisältävää uutta tiivistettä (joo, en tajunnu vieläkään), joka on selvästi runsaan millin suuri reikään... Voimalajiksi menee ja ensimmäinen tiiviste hajoaa päreiksi. Hajoamisen jälkeen suutuspäissäni alkoin sorkkimaan järrusatulaa lisää ja tuskailin kun vanhassa tiivisteessä ei moista tukipantaa ollut. Yllätys oli suuri, kun puukonkärki tavoittikin pykälän ja Sauronin sormus nousi ulos kuopastaan. Harmitti.

Tämän jälkeen vaihdoin liu'ut ja hienoa oli edes se, että tuosta kalliista Budwegin sarjasta sai uuden komean laadukkaan liu'un toiseen satulaan. Näissäkin kannattaa huomata, että tiivisteissä on kiinni metallinen tukikuppi, joka täytyy luonnoillisesti poistaa käytetystä satulasta ennen uuden tunkemista paikoilleen. Tässä vaiheessa osasin olla jo skarppina ja Mora+vasara-yhdistelmällä tukikupit lähtivät vikkelään. Tämän laadukkaamman lu'un holkkipään kiinnitys vaatii hieman älliä ja ruuvipenkissä oleva alasin ja vasara tulee tässä hyvään käyttöön, jolloin liukutapin pään saa suoraksi eikä holkki väänny hakatessa. Motonetin halpisversiossa tiivisteen kiinnittäminen liukutappiin ei vaadi työkaluja ja ratkaisu näyttää muutenkin hieman venäläisen viritykseltä.
Uudet liukujen kumit sai paikoilleen kotikonstein näin. Laitetaan riittävän kokoinen hylsy (sellainen vanha miljoonahampainen) tiivisteen metalliholkkia vasten ja napauta vasaralla hylsyn päähän. Kannattaa laittaa tiiviste pakastimeen ennen tätä, jolloin se ehkä kutistuu muutaman mikromillin :-). Tämä toimi kuin rasvattu budwegin sarjan ja vastaavan Fixusin sarjan kanssa, mutta Motonetin liukutappisarjan tiivisteet eivät tätä vasarahylsyhommaa kestäneet. vaan repesivät ulkoreunoistaan kumitiivisteen ja metallikupin välistä.
Tarvitsin siis uusia männän ulompia tiivisteitä 2kpl lisää, jotka tilasin Fixusin liikkeestä varmistettuani, että ne sisältävät oikeat tavarat. Nämäkin ovat sitten aika tiukkoja pirulaisia saada paikoilleen ja onnistuin ryssimään toisen näin. Takoessani tiivisteen reunaa sisään onnistuin hieromaan tiivisteen keskiosaa männän harjannetta vasten ja sehän siitä repeämään. Puristin on hyvä apu tässäkin kiinnityksessä, kuten jälkeenpäin huomasin. Kolmas tiivistesarja lähti siis tilaukseen...
Ryssittyä tiivistettä irroittaessani kampesin ensin tiivisteen kapean huulen pienellä elektroniikkameisselillä näin.
Ja tässä kammetaan sitä jäykempää osuutta ulos ruuvimeisselillä. Tämmäinen tuore tiiviste irtosi tällä metodilla ihan nätisti, mutta purkaamosatuloita purkaessasi varaudu siihen, että tiiviste lahoaa käsiin. Molemmat purkaamosatulat olivat joka tapauksessa täynnä ruostemuhjua tämän tiivisteen alla, joten osta vähintään Fixusin sarja, jos haluat säästää ~25e Motonetin täyteen sarjaan nähden.
No niin. Nyt ollaan vaihdettu liu'ut kumeineen (ilman kuvia, mutta ei tämä sen kummempaa kuvitusta enää vaadi) ja männän uloimmat tiivisteet, sekä totta vie se männän sisempi tiiviste myös. Toki hoksasit aiemmin takapultin ja vanhan ulomman männän tiivisteen jälkeen kaivaa koko männän irti kuopastaan papukaijapihdeillä ja vaihtaa jarrusatulan männän kolossa olevan ison O-rengastiivisteen, mikä tulee sekä fixusin paketin mukana että Motonetin kalliimmassa paketissa. Samoin vaihdoit pienen O-tiivisteen ruuvin ympärille prikka-asetelman alla olevaan pieneen koloon ja tämäkin tiiviste tulee mukana molemmissa edellä mainituissa sarjoissa.

Nyt sinulla on ongelma. Miten käsijarrun vipu saadaan takaisin? Muutaman tunnin kiroilun ja kikkailun jälkeen tajusin Bilteman liimapuristimen arvon.
Tila on pirun pieni, mutta riittävän sirolla liimapuristimella saat painettua pari milliä näkyvää pultin päätä sisäänpäin ja samalla auringonpilkkujen ollessa kohdallaan sivuprofiililtaan pisaranmuotoinen välikappale sujahtaa pultin pään ja vivun väliin. Nitkuttamalla saat vivun puoliksi paikoilleen, mutta et vielä sinne perimmäiseen reikään. Oma puristimeni oli hieman liian ronski, mutta luoja kiitos ensimmäiseksi yrittämäni jarrusatula loksahti paikoilleen toisella yrittämällä. Toisessa satulassa gravitaatio toimi epäedulliseen suuntaan ja tätä nysväsin lähes tunnin. Kyllä se siitä, ELÄKÖÖN MACGYVER!


Nyt ollaan tässä pisteessä. Käsijarruvivun päät pitää saada ujutettua kumpaankin satulaan vielä toisen puolen reiän läpi, mutta luulen että Bilteman puristin, ruuvipenkki ja vasara auttavat minut tässä asiassa maaliin, sillä edellinen rasti oli lopulta se vaikein pala prässittömälle kaverille. Sitten vain prikka perään, kumiasetelma uudella nippusiteellä kiinni (ehkä voisi laittaa loctiteä tms väliin) ja se on siinä.

Muita huomioita: Ensimmäistä satulaa purkaessani kumikupin irroittamisen jälkeen käsijarruvivusto näytti kuivalta ja siistiltä ja sisällä oli kuparitahnaa suojaamassa ruosteelta - kaikki hyvin siis. Toisen satulan kumikupin aukaisu paljasti puolestaan jarrunesteen, veden, ruosteen ja kuparitahnan muodostamaa lillinkiä. mikä tihkui kumikupista käsijarruvivun välistä ulos puristettaessa. Sanoisin niin, että mikäli kumikupin avaamisen jälkeen jarrusatulan takaosa näyttää kuivalta ja kuparitahnat ovat paikoillaan, niin älä hyvä ihminen irrota sitä käsijarruvipua! Vaihda pelkät liukujen tapit/tiivisteet ja männän uloin suojakumi. Säästät tällä hermojasi huomattavasti.


Purkaamolta ostettujen etusatuloiden (mk3) mäntiä en purkanut, koska männät liikkuivat paineilmalla nätisti ja kumit olivat ehjät. Motonetin liukutappisarjat näihin Boschin satuloihin olivat loistavat ja etusatulat ovat muutenkin paljon yksinkertaisemmat, koska käsijarrua ei ole.


Mitäs vielä. Ostin myös Motonetistä 2kpl "Jarrupalat Asennussarja Mondeo-ABS taakse" ja ennen etujarrujen remppaakin hirvitti että wtf pitäisikö mulla olla eteenkin tämmöiset. Huoli pois. Jos laitat eteen mk3 jarrusatulat ja palat, niin näissa paloissa on sivulla olevissa pykällissä klipsit kiinni, eli et tarvi mitään asennussarjaa mk3 etusatuloihin. Ei haittaa vaikkaa mäntä on ontto ja männän puoleisessa palassa ei ole kiinnikerautoja - ihan hyvin menee.


Mk2 Mondeon takasatuloihin tarvit näitä sarjoja korkeintaan 1kpl/akseli, eli älä osta ainakaan kahta. Seitsemään euroon saat pussin, missä on kaksi kappaletta jarrusatuloiden kiinnityspulttiin nähden toiselle puolelle menevää ohutta tappia prikkoineen. Pussissa on myös kaksi metallilevyhässäkkää jarrusatulan päällä olevan "kurkistusaukon" peitteeksi, jotka eivät ainakaan käy farmarisatuloihin. Käyvät ehkä sedaniin ja hatchbackiin(?). Tämä seittemän euron pussi on siis kohtuullisen turha.

torstai 20. lokakuuta 2011

Talvirenkaat ja TÜV-huolet

Kävin vihdoin hakemassa talvirenkaat Mansen Autosta. Kuvassa on vielä asennusrasvat paikoillaan, mutta näkeepähän suurin piirtein miltä ne näyttävät. Alla kuva vanhoista kiekoista mihin ei ollut pölykapseleita, joten kaipa nämä uudet kummit hieman fiksummalta näyttävät. Laitoin vanhan sarjan myyntiin huutonettiin, tällä hetkellä 60€ on huudettu :-)



Tuli mieleen etten ole tainnut laittaa kokonaiskuvaa autosta tänne tai muuallekaan missään vaiheessa. Otin kiireessä päivällä yhden otoksen puhelimella ja huonohan siitä tietty tuli. Koitan ottaa vaikka talvirenkaiden vaihden yhteydessä paremman.



Tulin eilen illalla miettineeksi, että katsastusta varten tarvitaan tietysti TÜVin lappuset jarruihin liittyen, kun levyt eivät ole alkuperäisosia. Takalevyjen mukana ei tullut mukana todistusta, joten kyselin sellasien perään EBC:ltä. Vastauksessa he sanoivat ettei kyseisiin levyihin löytynyt todistusta heidän konttoriltaan, mutta he kyselevät asiaa Saksasta. Perinteisten eteen menevien 278mm Ultimaxien todistus minulla jo on ja Jarruletkuissa oli mukana niin ikään oma todistuksensa, joten ehkä näistä joku combo vielä saadaan. Katsastusaikaa on helmikuun puoleen väliin asti ja ajattelin jättää homman viime metreille, jotta saan kerättyä hieman varoja mahdollisia korjauksia varten. Edellisellä kerralla takaiskareiden todettiin hieman heikentyneen, joten tässä saattaa iskeä vielä iskari/jousiremontti keväällä päälle...

Katselin ford-clubin foorumeilta vanhoja peltipaikkausketjuja läpi ja bongasin hyvät ohjeet takakaarien uusimiseksi liimaamalla. Täytyy ensi kesänä raaputtaa nuo kaaret auki ja katsoa riittäisikö tinapaikka, vai täytyykö käydä ostamassa palat Motonetissä. Eipä tullut moinen liimauskonsti mieleenkään ja jotenkin pidin hitsausta ainoana mahdollisena (ja kalliina) toimenpiteenä kukkivien kaarien korjaamiseksi.

sunnuntai 16. lokakuuta 2011

Etujarrut vaihtoon

Niin se säätöaamu koitti. Ensimmäinen puoli tuntia vierähti uusien etusatuloiden liukutappien vaihdossa. Lopputarina menköön kuvien säestämänä.
Alkutilanne ja pesemätön auto.
Rengas irti. Keulan alla näkyvä vararengas oli toinen varmistus romahtamisen varalle. Auto oli nostettu hallitunkilla, jota varmisti erillinen saksitunkki.
Jarrusatulan tappien suojatulpat irti ja tapit auki 7mm kuusiokololla. Tämän jälkeen jarrusatula on tuettu rautalangalla ettei se roiku pelkän letkun varassa.
Jarrusatulan kannakkeen kaksi pulttia auki ja jarrulevyn irroitus. 15kg lekaa tarvittiin irroitukseen, apuri pyöritti välillä levyä varttikierroksen. Levy sisänsä ei ollut ruostunut napaan kiinni, mutta jarrulevyn takapinnan "kuppi" oli täynnä ruostetta ja paskaa, joka oli navan tiellä irroitettaessa. Urakka helpottui kun tätä ryönää talttasi ensin hetken aikaa irti flat-ruuvimeisselillä ja vasaralla. Kuvassa napaan on jo hieraistu kuparitahnaa.
Uusi levy paikoillaan.
Mk3 kannake paikoillaan.
3mm prikka olkatuen ja kannakkeen välissä ja 5mm pidempi pultti kompensoimassa prikkaa. Ohjeen mukaan momentti on 120Nm. Pakasta vedetty halpa momenttiavain ei suostunut naksahtamaan missään vaiheessa edes kevyimmällä 28Nm momentilla, joten sillä ei lopulta tehnyt mitään. Kiristys on siis perstuntumalla. Pitänee tehdä tarkastus talvirenkaiden vaihdon yhteydessä.
Redstuffit paikoillaan.
Jarrusatula paikoillaan, momentti 28Nm on tehty niin ikään perstuntumalla. Jarruletkun asennus meneillään.
Jarruletkun pidikesokka oli tiukassa vanhassa letkussa. Vanha jarruletku irroitetaan kiertämällä jarruputken päässä oleva 11mm nippa auki, pidikesokka vedetään irti pihdeillä keulaan päin, työnnetään uuden letkun pää kannakkeessa olevan reijän läpi, sokka kiinni ja nipan ruuvaus. Ilmaus jännitti etukäteen eniten, mutta motonetin 5€ letkun avulla homma sujui. Letku ilmausruuviin kiinni, ilmaruuvia puoli kierrosta auki ja jarrun painaminen muutaman kerran riitti kuplien katoamiseen. Ilmausruuvi kiinni ja letku irti.
Lopuksi rengas kiinni.
Ensimmäisillä koeajon jarrutuksilla jarrupalat pitivät ihan helvetinmoista rahinaa. Vajaan kymmenen jarrutuksen jälkeen pinta oli kulunut riittävästi ja ääni katosi täysin. Lopputulos on tässä. Jos värivalinta alkaa ahdistamaan jossain vaiheessa, niin täytyy vetäistä hopeinen kerros tuohon jarrusatulaan näkyville osille.

Vasemmalle puolelle oli vaihdettu etulaakeri noin vuosi sitten, joten järkeilin tästä, että vasen jarrulevy olisi irroitettu tuolloin. Tämän vuoksi puuhaan ryhdyttiin oikealta puolelta, koska siellä jarrulevy olisi todennäköisesti tiukemmassa. Näin myös oli. Aluksi levyä koitettiin paukuttaa irti normivasaralla, mutta siitä ei tullut mitään. 15kg leka oli juuri oikea työkalu, vaikka tila olikin vähissä. Käytännössä leka piti asettaa jarrulevyn taakse ja vetää lekaa etuakselin suuntaisesti ulospäin. Puoliväliin hivuttamisen jälkeen huomasin, että jarrulevyn takana oleva paska on navan tiellä estäen levyn irtoamista ja paskat talttaamalla homma olikin parin laakin päässä valmiista. Toisella puolella ongelmaa ei juuri ollut, joten vasen puoli irtosi muutamalla lekan kehoituksella. Ensimmäinen puoli kesti ihmettelyineen ehkä noin 2,5h ja toiseen puoleen ei varmaan mennyt tuntiakaan. Harjoitus tekee siis metsurin.

Koeajossa jarrut tuntuivat olevan tasapainossa perstuntuman mukaan ihan hyvin. Jarrutustehoä pitäisi kai myös arvioida jotenkin, kun tähän hommaan kerran lähti. 10km kokemuksen jälkeen "on ne paremmat kuin ennen, mutta ei mitenkään älyttömät." Redstuffin paketissa sanottiin että menee 200-300km ennen kuin palojen pinta lähtee kokonaan, joten tilanne ei välttämättä ole vielä lopullinen.

Takapää lienee hieman vaikeampi tapaus, koska levyn takana oleva kilpi estää lekan käyttämisen ja käsijarruvaijeri tuo ylimääräistä hommaa takanavan neljän pultin lisäksi. Vaihdan takasatuloiden liukutapit valmiiksi ensi viikon aikana ja koitan metsästää myös uuden männän tiivisteen. Voisi olla viisasta avata ja puhdistaa myös toinen takasatula, sillä toisessa oli kohtuullisen paljon rapaa sisällä. Jää nähtäväksi missä vaiheessa hommaan tulee ryhdyttyä.