Takajarrusatuloista

Takajarrusatuloiden purkamisen dokumentointi on jäänyt harmittavan vähälle. Syynä tähän on pääasiassa se, että MacGyver-hengessä lähdin purkamaan niitä sokkona tietämättä mitä eteen tulee ja kädethän siinä yllättäen paskottuivat. Paskaisilla käsillä ja neitseellisellä maaperällä ei tule ensimmäisenä aina kamera mieleen, joten nämä kuvat tässä alla ovat jarrusatuloiden viimeistelyvaiheesta ja ehkä otan uusia kuvia, mikäli jaksan ryhtyä purkamaan autosta pois otettavia satuloita. Tässä kuitenkin jotain. Päivitän tätä stooria ehkä myöhemmin, mikäli saan alkupään kuvia. Jos aiot alkaa vastaavaan urakkaan, niin tarvitset hyvät säädettävät papukaijapidit, kärkipihdit ja Bilteman viiden euron liimauspuristimen noin 20cm kärkivälillä, ehkä pari ruuvimeisseliä, pienen ja isomman flatin.

Tässä nämä satulat siis maalauksen jälkeen. Takasatulat ovat alla ja niiden takaosassa näkyy käsijarrun vipu ja kuminen suojakuppi. Nämä ovat siis STW:n satulat. Mk2 sedanin ja hb:n satulat lienevät(?) muuten samanlaiset, mutta käsijarrun vipu osoittaa eri suuntaan ja ehkä käsijarruvaijerin pidikekin on eri paikassa. Käytä siis STW:ssä ainoastaan farkun satuloita ja muissa taas sitten niitä muita keskenään samanlaisia.

Takaosan kumisuojus on kammettu irti, käsijarruvivun päässä oleva prikka on irroitettu (käännä sitä ensin siihen tyhjän osan päälle, jolloin se irtoaa helpommin) ja vipu on vedetty ulos reijistään nitkuttaen. Vivun ja jarrusatulan männän keskipultin välissä on irrallinen sivuprofiililtaan pisaran muotoinen välikappale, joka saattaa ampua sinua otsaan vipua irroittaessasi, eli siinä on jonkin verran jännitystä välissä. Tämä antaa lupauksen siitä, mikä on vaikein osa jarrusatulaa kasatessasi...

Pisaran muotoinen välikappale on irroitettu ja alta paljastuva ruuvi on kierretty auki. Ruuvi ja sen alla oleva viiden kuperan prikan lautasasetelma näkyy kuvan alanurkassa lattialla yhtenäisenä settinä. Prikat painuvat kasaan, jotka tuovat jännityksen käsijarrun vivulle. Ruuvi on tässä irroitettu ja puhdistettu. Prikan pesään on työnnetty nokare kuparitahnaa. Tämä tahna tosin tulee satkeutumaan jarrunesteeseen, mutta kai nuo ylemmät prikat ja vipumekanismi kannattaa ainakin tahnata. Irroita myös prikat toisistaan ja putsaa ne.

Tässä vaiheessa vaihdoin liu'ut molempiin satuloihin ja irroitin männät, eikä niistä valitettavasti ole kuvia. Ostin Motonetista kaksi liukusarjaa (9,5€/kpl), yhden "Jarrusat tiivs Mondeo taakse" (34,50€), sekä vielä päälle Fixukselta 3kpl "JARRUSATULAN TIIVISTESARJA, TAKA" (13€/kpl). Motonetin liukusarja sisältää selvästi heikkolaatuisen tappisarjan tiivisteineen ja rasvoineen. Muotoilu ei vastaa alkuperäistä ja tiivisteen materiaali on paksumpaa ja jäykempää, eli näistä tiivistesarjoista molemmat "holkkipään" tiivisteet repesivät itselläni vasarahoitoa vaativassa kiinnitysurakassa. Motonetin kalliimpi tiivistesarja taakse sisältää metallisen liukuholkin kumeineen ja rasvoineen, sekä myös kaikki muut kumit mitä yhteen satulaan kuvitella saattaa, muutama jäi jopa yli. Kyseessä oli Budwegin laadukas mutta hintavahko yhden satulan KORJAUSsarja, vaikka kuvaus ei tätä kerrokaan. Fixus myi tiivistesarjaa, missä oli kaikki minun purkamisessani tavatut tiivisteet mukana ml. liukujen tiivisteet, mutta ei itse metallisia liukuholkkeja eikä liukujen rasvoja.

Miksi näin monta tiivistesarjaa, jos saan luvan kysyä?

No vittu saat.

Takasatuloiden tiivisteet pitävät sisällään metallisen tukipannan (männä ulompi tiiviste), tai ulospäin näkyvän tukiholkin (liu'ut). Vanhaa ulointa männän käsiin lahoavaa suojakumia poistaessani en tajunnut, etten ollut poistanut vanhasta tiivisteestä paikoilleen jäänyttä tukipantaa. Jarrusatulassa näkyi puukolla kaapimisen jälkeen ainoastaan parin millin kymmenyksen kohouma ja kuvittelin sen olevan jarrusatulan valujälki. Alappa siihen sohlaamaan paikoilleen metallipannan sisältävää uutta tiivistettä (joo, en tajunnu vieläkään), joka on selvästi runsaan millin suuri reikään... Voimalajiksi menee ja ensimmäinen tiiviste hajoaa päreiksi. Hajoamisen jälkeen suutuspäissäni alkoin sorkkimaan järrusatulaa lisää ja tuskailin kun vanhassa tiivisteessä ei moista tukipantaa ollut. Yllätys oli suuri, kun puukonkärki tavoittikin pykälän ja Sauronin sormus nousi ulos kuopastaan. Harmitti.

Tämän jälkeen vaihdoin liu'ut ja hienoa oli edes se, että tuosta kalliista Budwegin sarjasta sai uuden komean laadukkaan liu'un toiseen satulaan. Näissäkin kannattaa huomata, että tiivisteissä on kiinni metallinen tukikuppi, joka täytyy luonnoillisesti poistaa käytetystä satulasta ennen uuden tunkemista paikoilleen. Tässä vaiheessa osasin olla jo skarppina ja Mora+vasara-yhdistelmällä tukikupit lähtivät vikkelään. Tämän laadukkaamman lu'un holkkipään kiinnitys vaatii hieman älliä ja ruuvipenkissä oleva alasin ja vasara tulee tässä hyvään käyttöön, jolloin liukutapin pään saa suoraksi eikä holkki väänny hakatessa. Motonetin halpisversiossa tiivisteen kiinnittäminen liukutappiin ei vaadi työkaluja ja ratkaisu näyttää muutenkin hieman venäläisen viritykseltä.

Uudet liukujen kumit sai paikoilleen kotikonstein näin. Laitetaan riittävän kokoinen hylsy (sellainen vanha miljoonahampainen) tiivisteen metalliholkkia vasten ja napauta vasaralla hylsyn päähän. Kannattaa laittaa tiiviste pakastimeen ennen tätä, jolloin se ehkä kutistuu muutaman mikromillin :-). Tämä toimi kuin rasvattu budwegin sarjan ja vastaavan Fixusin sarjan kanssa, mutta Motonetin liukutappisarjan tiivisteet eivät tätä vasarahylsyhommaa kestäneet. vaan repesivät ulkoreunoistaan kumitiivisteen ja metallikupin välistä.

Tarvitsin siis uusia männän ulompia tiivisteitä 2kpl lisää, jotka tilasin Fixusin liikkeestä varmistettuani, että ne sisältävät oikeat tavarat. Nämäkin ovat sitten aika tiukkoja pirulaisia saada paikoilleen ja onnistuin ryssimään toisen näin. Takoessani tiivisteen reunaa sisään onnistuin hieromaan tiivisteen keskiosaa männän harjannetta vasten ja sehän siitä repeämään. Puristin on hyvä apu tässäkin kiinnityksessä, kuten jälkeenpäin huomasin. Kolmas tiivistesarja lähti siis tilaukseen...

Ryssittyä tiivistettä irroittaessani kampesin ensin tiivisteen kapean huulen pienellä elektroniikkameisselillä näin.

Ja tässä kammetaan sitä jäykempää osuutta ulos ruuvimeisselillä. Tämmäinen tuore tiiviste irtosi tällä metodilla ihan nätisti, mutta purkaamosatuloita purkaessasi varaudu siihen, että tiiviste lahoaa käsiin. Molemmat purkaamosatulat olivat joka tapauksessa täynnä ruostemuhjua tämän tiivisteen alla, joten osta vähintään Fixusin sarja, jos haluat säästää ~25e Motonetin täyteen sarjaan nähden.

No niin. Nyt ollaan vaihdettu liu'ut kumeineen (ilman kuvia, mutta ei tämä sen kummempaa kuvitusta enää vaadi) ja männän uloimmat tiivisteet, sekä totta vie se männän sisempi tiiviste myös. Toki hoksasit aiemmin takapultin ja vanhan ulomman männän tiivisteen jälkeen kaivaa koko männän irti kuopastaan papukaijapihdeillä ja vaihtaa jarrusatulan männän kolossa olevan ison O-rengastiivisteen, mikä tulee sekä fixusin paketin mukana että Motonetin kalliimmassa paketissa. Samoin vaihdoit pienen O-tiivisteen ruuvin ympärille prikka-asetelman alla olevaan pieneen koloon ja tämäkin tiiviste tulee mukana molemmissa edellä mainituissa sarjoissa.

Nyt sinulla on ongelma. Miten käsijarrun vipu saadaan takaisin? Muutaman tunnin kiroilun ja kikkailun jälkeen tajusin Bilteman liimapuristimen arvon.

Tila on pirun pieni, mutta riittävän sirolla liimapuristimella saat painettua pari milliä näkyvää pultin päätä sisäänpäin ja samalla auringonpilkkujen ollessa kohdallaan sivuprofiililtaan pisaranmuotoinen välikappale sujahtaa pultin pään ja vivun väliin. Nitkuttamalla saat vivun puoliksi paikoilleen, mutta et vielä sinne perimmäiseen reikään. Oma puristimeni oli hieman liian ronski, mutta luoja kiitos ensimmäiseksi yrittämäni jarrusatula loksahti paikoilleen toisella yrittämällä. Toisessa satulassa gravitaatio toimi epäedulliseen suuntaan ja tätä nysväsin lähes tunnin. Kyllä se siitä, ELÄKÖÖN MACGYVER!

Nyt ollaan tässä pisteessä. Käsijarruvivun päät pitää saada ujutettua kumpaankin satulaan vielä toisen puolen reiän läpi, mutta luulen että Bilteman puristin, ruuvipenkki ja vasara auttavat minut tässä asiassa maaliin, sillä edellinen rasti oli lopulta se vaikein pala prässittömälle kaverille. Sitten vain prikka perään, kumiasetelma uudella nippusiteellä kiinni (ehkä voisi laittaa loctiteä tms väliin) ja se on siinä.

Muita huomioita: Ensimmäistä satulaa purkaessani kumikupin irroittamisen jälkeen käsijarruvivusto näytti kuivalta ja siistiltä ja sisällä oli kuparitahnaa suojaamassa ruosteelta - kaikki hyvin siis. Toisen satulan kumikupin aukaisu paljasti puolestaan jarrunesteen, veden, ruosteen ja kuparitahnan muodostamaa lillinkiä. mikä tihkui kumikupista käsijarruvivun välistä ulos puristettaessa. Sanoisin niin, että mikäli kumikupin avaamisen jälkeen jarrusatulan takaosa näyttää kuivalta ja kuparitahnat ovat paikoillaan, niin älä hyvä ihminen irrota sitä käsijarruvipua! Vaihda pelkät liukujen tapit/tiivisteet ja männän uloin suojakumi. Säästät tällä hermojasi huomattavasti.

Purkaamolta ostettujen etusatuloiden (mk3) mäntiä en purkanut, koska männät liikkuivat paineilmalla nätisti ja kumit olivat ehjät. Motonetin liukutappisarjat näihin Boschin satuloihin olivat loistavat ja etusatulat ovat muutenkin paljon yksinkertaisemmat, koska käsijarrua ei ole.

Mitäs vielä. Ostin myös Motonetistä 2kpl "Jarrupalat Asennussarja Mondeo-ABS taakse" ja ennen etujarrujen remppaakin hirvitti että wtf pitäisikö mulla olla eteenkin tämmöiset. Huoli pois. Jos laitat eteen mk3 jarrusatulat ja palat, niin näissa paloissa on sivulla olevissa pykällissä klipsit kiinni, eli et tarvi mitään asennussarjaa mk3 etusatuloihin. Ei haittaa vaikkaa mäntä on ontto ja männän puoleisessa palassa ei ole kiinnikerautoja - ihan hyvin menee.


Mk2 Mondeon takasatuloihin tarvit näitä sarjoja korkeintaan 1kpl/akseli, eli älä osta ainakaan kahta. Seitsemään euroon saat pussin, missä on kaksi kappaletta jarrusatuloiden kiinnityspulttiin nähden toiselle puolelle menevää ohutta tappia prikkoineen. Pussissa on myös kaksi metallilevyhässäkkää jarrusatulan päällä olevan "kurkistusaukon" peitteeksi, jotka eivät ainakaan käy farmarisatuloihin. Käyvät ehkä sedaniin ja hatchbackiin(?). Tämä seittemän euron pussi on siis kohtuullisen turha.

Talvirenkaat ja TÜV-huolet

Kävin vihdoin hakemassa talvirenkaat Mansen Autosta. Kuvassa on vielä asennusrasvat paikoillaan, mutta näkeepähän suurin piirtein miltä ne näyttävät. Alla kuva vanhoista kiekoista mihin ei ollut pölykapseleita, joten kaipa nämä uudet kummit hieman fiksummalta näyttävät. Laitoin vanhan sarjan myyntiin huutonettiin, tällä hetkellä 60€ on huudettu :-)

Tuli mieleen etten ole tainnut laittaa kokonaiskuvaa autosta tänne tai muuallekaan missään vaiheessa. Otin kiireessä päivällä yhden otoksen puhelimella ja huonohan siitä tietty tuli. Koitan ottaa vaikka talvirenkaiden vaihden yhteydessä paremman.

Tulin eilen illalla miettineeksi, että katsastusta varten tarvitaan tietysti TÜVin lappuset jarruihin liittyen, kun levyt eivät ole alkuperäisosia. Takalevyjen mukana ei tullut mukana todistusta, joten kyselin sellasien perään EBC:ltä. Vastauksessa he sanoivat ettei kyseisiin levyihin löytynyt todistusta heidän konttoriltaan, mutta he kyselevät asiaa Saksasta. Perinteisten eteen menevien 278mm Ultimaxien todistus minulla jo on ja Jarruletkuissa oli mukana niin ikään oma todistuksensa, joten ehkä näistä joku combo vielä saadaan. Katsastusaikaa on helmikuun puoleen väliin asti ja ajattelin jättää homman viime metreille, jotta saan kerättyä hieman varoja mahdollisia korjauksia varten. Edellisellä kerralla takaiskareiden todettiin hieman heikentyneen, joten tässä saattaa iskeä vielä iskari/jousiremontti keväällä päälle...

Katselin ford-clubin foorumeilta vanhoja peltipaikkausketjuja läpi ja bongasin hyvät ohjeet takakaarien uusimiseksi liimaamalla. Täytyy ensi kesänä raaputtaa nuo kaaret auki ja katsoa riittäisikö tinapaikka, vai täytyykö käydä ostamassa palat Motonetissä. Eipä tullut moinen liimauskonsti mieleenkään ja jotenkin pidin hitsausta ainoana mahdollisena (ja kalliina) toimenpiteenä kukkivien kaarien korjaamiseksi.

Etujarrut vaihtoon

Niin se säätöaamu koitti. Ensimmäinen puoli tuntia vierähti uusien etusatuloiden liukutappien vaihdossa. Lopputarina menköön kuvien säestämänä.

Alkutilanne ja pesemätön auto.

Rengas irti. Keulan alla näkyvä vararengas oli toinen varmistus romahtamisen varalle. Auto oli nostettu hallitunkilla, jota varmisti erillinen saksitunkki.

Jarrusatulan tappien suojatulpat irti ja tapit auki 7mm kuusiokololla. Tämän jälkeen jarrusatula on tuettu rautalangalla ettei se roiku pelkän letkun varassa.

Jarrusatulan kannakkeen kaksi pulttia auki ja jarrulevyn irroitus. 15kg lekaa tarvittiin irroitukseen, apuri pyöritti välillä levyä varttikierroksen. Levy sisänsä ei ollut ruostunut napaan kiinni, mutta jarrulevyn takapinnan "kuppi" oli täynnä ruostetta ja paskaa, joka oli navan tiellä irroitettaessa. Urakka helpottui kun tätä ryönää talttasi ensin hetken aikaa irti flat-ruuvimeisselillä ja vasaralla. Kuvassa napaan on jo hieraistu kuparitahnaa.

Uusi levy paikoillaan.

Mk3 kannake paikoillaan.

3mm prikka olkatuen ja kannakkeen välissä ja 5mm pidempi pultti kompensoimassa prikkaa. Ohjeen mukaan momentti on 120Nm. Pakasta vedetty halpa momenttiavain ei suostunut naksahtamaan missään vaiheessa edes kevyimmällä 28Nm momentilla, joten sillä ei lopulta tehnyt mitään. Kiristys on siis perstuntumalla. Pitänee tehdä tarkastus talvirenkaiden vaihdon yhteydessä.

Redstuffit paikoillaan.

Jarrusatula paikoillaan, momentti 28Nm on tehty niin ikään perstuntumalla. Jarruletkun asennus meneillään.

Jarruletkun pidikesokka oli tiukassa vanhassa letkussa. Vanha jarruletku irroitetaan kiertämällä jarruputken päässä oleva 11mm nippa auki, pidikesokka vedetään irti pihdeillä keulaan päin, työnnetään uuden letkun pää kannakkeessa olevan reijän läpi, sokka kiinni ja nipan ruuvaus. Ilmaus jännitti etukäteen eniten, mutta motonetin 5€ letkun avulla homma sujui. Letku ilmausruuviin kiinni, ilmaruuvia puoli kierrosta auki ja jarrun painaminen muutaman kerran riitti kuplien katoamiseen. Ilmausruuvi kiinni ja letku irti.

Lopuksi rengas kiinni.

Ensimmäisillä koeajon jarrutuksilla jarrupalat pitivät ihan helvetinmoista rahinaa. Vajaan kymmenen jarrutuksen jälkeen pinta oli kulunut riittävästi ja ääni katosi täysin. Lopputulos on tässä. Jos värivalinta alkaa ahdistamaan jossain vaiheessa, niin täytyy vetäistä hopeinen kerros tuohon jarrusatulaan näkyville osille.

Vasemmalle puolelle oli vaihdettu etulaakeri noin vuosi sitten, joten järkeilin tästä, että vasen jarrulevy olisi irroitettu tuolloin. Tämän vuoksi puuhaan ryhdyttiin oikealta puolelta, koska siellä jarrulevy olisi todennäköisesti tiukemmassa. Näin myös oli. Aluksi levyä koitettiin paukuttaa irti normivasaralla, mutta siitä ei tullut mitään. 15kg leka oli juuri oikea työkalu, vaikka tila olikin vähissä. Käytännössä leka piti asettaa jarrulevyn taakse ja vetää lekaa etuakselin suuntaisesti ulospäin. Puoliväliin hivuttamisen jälkeen huomasin, että jarrulevyn takana oleva paska on navan tiellä estäen levyn irtoamista ja paskat talttaamalla homma olikin parin laakin päässä valmiista. Toisella puolella ongelmaa ei juuri ollut, joten vasen puoli irtosi muutamalla lekan kehoituksella. Ensimmäinen puoli kesti ihmettelyineen ehkä noin 2,5h ja toiseen puoleen ei varmaan mennyt tuntiakaan. Harjoitus tekee siis metsurin.

Koeajossa jarrut tuntuivat olevan tasapainossa perstuntuman mukaan ihan hyvin. Jarrutustehoä pitäisi kai myös arvioida jotenkin, kun tähän hommaan kerran lähti. 10km kokemuksen jälkeen "on ne paremmat kuin ennen, mutta ei mitenkään älyttömät." Redstuffin paketissa sanottiin että menee 200-300km ennen kuin palojen pinta lähtee kokonaan, joten tilanne ei välttämättä ole vielä lopullinen.

Takapää lienee hieman vaikeampi tapaus, koska levyn takana oleva kilpi estää lekan käyttämisen ja käsijarruvaijeri tuo ylimääräistä hommaa takanavan neljän pultin lisäksi. Vaihdan takasatuloiden liukutapit valmiiksi ensi viikon aikana ja koitan metsästää myös uuden männän tiivisteen. Voisi olla viisasta avata ja puhdistaa myös toinen takasatula, sillä toisessa oli kohtuullisen paljon rapaa sisällä. Jää nähtäväksi missä vaiheessa hommaan tulee ryhdyttyä.

Käsi ylös virheen merkiksi

Ryhdyin tekemään viimeisen illan ihmettä ennen jarruhommien koepurkua ja rupesin vaihtamaan takasatulan männän tiivistettä. Olin tonkinut vanhan tiivisteen jämiä jo aiemmin pois satulasta ja mietin, että yllättävän tiukassa on perkele. Ihmettelin uutta tiivistettä sovittaessani, että tämä uusi on halkaisijaltaan pari milliä liian iso, eikä sitä saa satulaan kiinni millään.

Vanha tiiviste oli sen verran repaleinen, etten tajunnut vanhan tivisteen sisällä olevan metallipannan olevan edelleen kiinni satulassa. Kerkesin epähuomiossa rikkomaan uuden tiivisteen ennen kuin häntä koipien välissä kampesin vanhan metallipannankin irti satulasta ja totesin ryssineeni täysin kelvollisen osan. 37€ tiivistesarja meni siis kiville. Hienointa tässä on se, että ostin itse tampereen motonetistä vimeisen tiivisteen muutama viikko sitten, joten uusi pitäisi hakea hämeenlinnasta tai porista, jos sen meinaisi saada huomenna alle.

Huomnen koepurku tehdään siis pelkästään etupäähän ja hyvällä tuurilla purku päättyy uusien kamojen asennukseen.

DPD soittaa aina kahdesti

Kuriirisetä piipahti aamulla ovella ja soitteli perään, kun talo oli tyhjä. Sovimme että lastin voi tiputtaa pihalle skootterin pressun alle.

30kg Britannian tuliaisia

Tästä motivoituneena kävin työpäivän jälkeen Motonetissä ja ostin hallitunkin ja jarrunilmausletkun lisäksi pari kappaletta takanapoja. Napoja oli kahdelta eri valmistajalta eikä kummankaan pakkaus kielinyt siitä, että se olisi jonkun tunnetumman puulaakin valmistama. Päätin hajauttaa riskejä ja ostaa yhden molempia.

Eri valmistajien näkemys pakkauksista.

Kotona napoja tarkemmin ihmetellessäni huomasin, että toinen navoista on huomattavasti jäykempi pyörimään ja toinen rullaa sangen kevyesti. Kevyemmin rullaavasta paljastuikin tarkemmalla tutkimuksella maaginen kirjainyhdistelmä "SKF". Josko joku käy näitä joskus Motonetissä ihmettelemässä, niin vaatimaton muovipussi sisältää helmen ja pahvilaatikossa oleva ABSAllBrakeSystems on jäykkä. Pitänee käydä vaihtamassa osa lähipäivinä.

Takanavat olivat 110€ per puoli, karvainen hallitunkki 19€, jarrujen ilmausletku takaiskuventtiilillä 5€, purkki jarrunestettä 5€. Kanta-asiakkaaksi liittymällä sai 10% alennuskupongin, joten lapun täyttäminen kannatti.

Täytyy sanoa, että etulevy paloineen ovat sangen massiivisia verrattuna takapään tavaroihin. Tätä ajatusta ensimmäisen kerran pari tuntia sitten pyöritellessäni tuli mieleen, että mahtaa alla oleva 17" vanne tulla melko täyteen tavaraa, kun jarrusatulakin on entistä kookkaampi.

Tässä vaiheessa tajusin, että talvi on ovella ja talvirenkaat ovat 15".

Korjaushintoja

Jarruosien toimitusilmoituksesta rohkaistuneena ryhdyin kyselemään hintoja jarruremontille, sekä muille vuosihuollossa bongatuille vikakohteille.

• Jarrukorjaus onnistuu olisi hinnaltaan 273 euroa sis. etu- ja takajarrut.
  
• Oikea etukallistuksenvakaajan nivel vaihdettuna 60 euroa.
  
• Vasen takapyöränlaakeri vaihdettuna 200 euroa.
  
• Taka-akselin pitkittäistukien etummaiset helat vaihdettuna 200 euroa.
  
• Oikea etupyöränlaakeri vaihdettuna 160 euroa.
  

Perstuntumalla jarrurempalle lasketaan työaikaa 3-4h. Jos tätä lähtisi tekemään itse TI-hallissa nosturilla, niin aikaa voisi laskea menevän 5h. Erään TI-hallin taksat näyttävät olevan 10€/30min, joten tämä tarkoittaisi 100€ kustannuksia pelkästään siitä. Tämän lisäksi pitäisi hommata jarrujen ilmaukseen takaiskuventtiilisysteemi, jarrunestettä ja varmaan joitakin työkaluja lisää, joten äkkiseltään laskettuna säästöt jäisivät noin 140€ tasolle. Kotipihalla askartelemista varten pitäisi hankkia pari autopukkia, hallitunkki ja muut TI-hallissakin tarvittavat rensselit, jolloin säästöä tulisi ehkä 180€. Perinteisellä saksitunkilla ja rengas-tukivarren-alle -varmistuksella pääsisi yli 200€ säästöihin kaiken onnistuessa.

Takapyörän laakereita ei ilmeisesti saa erikseen, vaan operaatiossa vaihdetaan koko napa. Jos joka tapauksessa aikoo irroittaa jarrusatulan ja jarrulevyn, niin navan vaihtaminen teettää lisätyötä neljän pultin avaamisen verran. Motonetissä laakerisarja maksaa 110€ per puoli, joten nuo voisi vaihtaa omatoimisesti samalla. Pyysin korjaamolta noita vuosihuollon vikakohteiden hintoja optioina "jos ne tehdään jarruremontin yhteydessä", mutta nähtävästi tuohon on laskettu työmäärä täysimääräisenä. Tämä aiheuttaa sen, että oman työn tuoma laskennallinen säästö alkaa yhteenlaskettuna olla jo melko suuri.

Hyvin todennäköisesti lähden ainakin kokeilemaan tuota jarrujen ja takanapojen vaihtoa itse. Täytyy käydä Motonetissa kurkaamassa kenen valmistamia niiden navat ovat. Fixus myy SKF:ää 123€...

Jarruosien tilaus

En tiedä onko kyse vainoharhasta vai mistä, mutta ajon jälkeen matkustajan puolen jarrusatulasta tuntuu leijailevan hieman palaneen metallin hajua. Erikoisia ääniä ei kuitenkaan kuulu eikä jarrut puolla, joten saatan tietysti kuvitella kaiken. Tästä huolimatta seuraava nippu lähti viikonloppuna tilaukseen Premier Factorsilta:

EBC.DP31322C Qty: 1 @ £67.75
EBC.DP3965C Qty: 1 @ £43.75
EBC.USR1097 Qty: 1 @ £153.99
EBC.USR583 Qty: 1 @ £105.99

Goods total : £371.48
Carriage : £29.99
Order total : £401.47

Suomeksi sanottuna levyt ovat EBC:n Ultimaxit ja palat RedStuffia. Saapa nähdä koska osat ovat ovella, vai yrittääkö engelsmanni koijata. Sama pulju myy kamaansa myös ebayssa ja siellä palaute on ollut hyvää. Maksoin tietty paypalin ja edelleen visan kautta, joten maksajan oikeusturvan pitäisi olla kohtuullisen hyvä.

Pyysin asennustyön tarjousta aiemmin käyttämästäni huollosta, joten jännä nähdä kuinka suureksi työksi tämä ST170 upgrade nähdään, kun asiakas tulee kaikki osat peräkontissa paikalle. Voisin toki yrittää asennusta itsekin, mutta jotenkin pystyn näkemään itseni auton alla ryömimässä ja hakkaamassa jarrulevyä irti lekalla sormet kohmeessa ja tatti otsassa. Voisihan sitä tietysti ajaa TI-hallille ja tehdä temput nosturin kanssa, mutta siellä todennäköisesti puuttuisi puolet työkaluista ja joka tapauksessa joku paikka laukeaisi niin, että raato pitäisi viedä hinausautolla pois.