Lisätään vielä viimeiset kuvat pari vuotta jälkijunassa, mitä tuli tehtyä 2013 syksyllä. Päiväsin tämän tekstin suurin piirtein tapahtumahetkeen. Sähköinen penkin korkeussäätö ja Steel maten parkkitutkan asennus.
lauantai 17. elokuuta 2013
Sähköpenkki ja tutkat kuntoon
sunnuntai 11. elokuuta 2013
Pellit pakettiin
Bästa tittare, nyt näissä kuvissa menee varmaankin sekaisin oikea ja vasen puoli, mutta älkää hämmentykö, en viitsi alkaa peilaamaan niitä. Molemmilla puolilla tilanne oli about yhtä karu helmojen suhteen, oikealla oli enemmän vaurioita myös rengaskotelon takaosassa. Kerrotaan tässä nyt vaan sitten miten tein tuon homman. Muutama kuva luonnollisesti puuttuu, kun kameramiestä ei ollut mukana 24/7. Niin joo, kuvia klikkaamalla ne saapi hivenen isommaksi. Kysykää kommenteissa, jos haluatte tietää jotain.
Sanotaan tuosta hitsaamisesta sen verran, että viimeksi hitsasin 23v sitten yläasteella teknisen työn tunnilla. Siitä huolimatta en nähnyt itse tekemisessä muuta pahaa kuin työkaluihin panostamisen ja vapaa-ajan menettämisen. Ammattimies olisi ottanut tästä showsta perstuntumalla 3000€. Itse tehdessä meni ehkä 1000€ sisältäen Migin (500€). Jos joku haluaa ostaa vähän käytetyn Migin niin saa ottaa yhteyttä :-)
Aloitellaan tätä huonompaa oikeaa kylkeä. Ulkopeltiä on otettu pois niin, että sisäpeltiin pääsee käsiksi ja näkee mikä se mädän aste sillä puolella on.
Mätä osa rälläköidään pois, sen jälkeen sommitellaan korjauspala paikalle, jotta ulkopellillä on jotain mihin kiinnittyä. Tankkia lähinnä oleva pala liimataan Motonetin Dinitrol liimaus/saumausmassalla ja muutamalla läpiporatulla poraruuvilla. Tankin korkin välistä huohottaa kuitenkin sen verran höyryä, etten halunnut tuoda 3000 asteen hitsauslämpöä niihin potentiaalisiin höyryihin. Tulevaisuus kertoo kuinka huono ratkaisu tämä oli.
Kotelon nurkkaan hitsasin tuollaisen laatikon, jonka hakkasin peräkontin puolelta paikalleen, kiinnitin poraruuveilla ja Dinitrol-massalla. Edelleen ollaan tankin korkin lähellä.
...ja välillä tietysti satoi ja näissä olosuhteissa ihminen yrittää damage controlia.
Nyt me sitten vaihdetaan toiselle kyljelle, koska sieltä on paremmat kuvat. Sama kaava molemmille puolille.
Piirrellään edellisen puolen kokemuksen perusteella sopiva leikkauslinja ja leikataan se Dremelin 38mm metallilaikalla. Jos teillä on niitä Dremeliin sopivia piraattilaikkoja ruuvikiinnityksineen niin heittäkää ne helvettiin ja ostakaa Dremelin omia pikalukolla olevia metallilaikkoja. Niillä saa jotain aikaan ja ne kestää merkittävästi pidempään kuin halvat kopiot. Tämän takakaaren leikkaamiseen menee about yksi 38mm laikka kokonaan.
Setäpä vähän raottaa ja kurkkaa (perverssit mielikuvat ovat omianne)... Ehjältä näytti ulos, mutta massa on koko matkalta ihan hapertunutta scheissea ja ruostuminen on alkanut peltien välissä. Tätä siellä teidän mk2-mondeoiden "ehjissä" kaarissa on. Hetken ovat vielä "Ehjiä".
Takakaaren ulkopelti leikattu irti ja samalla porattu auki muutama pistehitsi ulko- ja sisäpeltien välistä pellin irroittamiseksi. Poraamisesta lisää tuonnempana.
Ja sisäpellin korjaus alkaa. Postimerkki kerrallaan tehdään. Ruuvipenkin kanssa tehdään korjauspalaan 90 asteen kulma osoittaen sisäänpäin ja maalasin korjauspalat CRC Galvacolor sinkillä. En tehnyt puskusaumaa, vaan pellit jäivät 1-3mm päällekkäin ettei tulisi hitsatessa reikää niin helposti.
Tässä kokonaiskuvaa, pari sammutuspeitettä kipinämikkona ja näkösuoja taaksepäin, ettei paista UV-liekki naapurin mukulaa tahikka mummua silmään postia hakiessa.
...Pala kerrallaan...
Helmakotelon reikä tarttee myös tukkia pyöräkotelosta päin. Tästä se lähtee. Osin hitsaamalla, osin Dinitrolin massalla.
Helmakotelon irroitan yläreunasta tuota liimavanaa pitkin, koska se jää joka tapauksessa ST200-levikkeen alle piiloon. Alasauma irroitetaan niin, että tehtaan pistehitsaukset hiotaan esiin ja porataan ne auki. Porasin 8mm kovimmalla mahdollisella IKH:n terällä hitsipaikkoja niin, että ensimmäinen pelti näytti about irronneen. En siis porannut läpi, koska tarvitsen pohjapeltiä vielä tulppahitseihin.
Helmakotelon takaosa oli ruostunut niin pahoin, ettei siitä ottanut hiomisenkaan jälkeen selvää missä pistehitsit ovat. 2h väänsin ruuvimeisselillä ja purkuraudalla pelkkää alareunaa irti (per puoli), vaikka olin porannut ne jo "auki". Helvetin iso homma. Parempi työkalu olisi ollut tarpeen.
Pistehitsit on nyt porailtu ja yläreuna vedetty Dremelin 38mm metallilaikoilla. 2,5 Dremel-laikkaa menee tuon yläreunan avaamisessa. Oi jospa olisi iso kompura ja karahiomakone siihen... ja 200 muutakin kärkeä.
Tässä näkyy melko hyvin tuosta alanurkasta mitä kaikkea poistin. Helman alanurkkaan on hitsattu pieni vahvikepala vääntyneen ja puhkiruostuneen osan kohdalle. Ulkopelti hiotaan murjaanintukkalaikalla liimattavalta alueelta. Kemikaaleina Noverox, CRC Galvacolor Zinc ja paikoin Hammeriten hopeinen direct to rust paint.
Korjauspelti on tässä paikallaan, elikkä LIIMASIN tuon takakaaripalan kaikkialta muualta paitsi helmasta, josta tulppahitsasin sen alasaumasta. Tulppahitsauksesta myöhemmin. Liimana käytin Motonetin Bison Metal Epoksia yhtään tietämättä soveltuuko se tähän vai ei. 3M koriliimaa on kehuttu intternetissä, mutta Suomalaiset riistäjät velottaa siitä 80e/200ml. Samaa 200ml purkkia saa ebaystä 25 puntaan plus postit. Liima sivellään ulkopeltiin, painetaan korjauspala kiinni ja porataan muutama poraruuvi pelleistä läpi pitämään osaa paikallaan.
Sitten hitsataan helma. Ei se metallin sulattaminen isoa vempelettä vaadi. Helvetin hyvä budjettiluokan invertteri-MIG, sanonpa vain. Säädät nupista kuinka paksua peltiä aiot hitsata, niin tämä veijari säätää virran oikeaksi. Toisella potikalla säädetään kaarta/langansyöttöä. Luulen, että halvimmalla "kahden virtavaihtoehdon" Migillä olisin ollut ihan kusessa. Kun tämän metkut oppi, niin ydintäytelangan haju siivitti menestykseen. Saumoilleni ja reijilleni voi nauraa halutessaan, mutta ilmaiseksi en saanut itseäni parempaa tekijää.
Korjauspalana toimivan helmapellin alareunaan on porattu 8mm poralla reijät noin 10cm välein. Helmapelti kiinnitetään lukkopihdeillä paikalleen alareunasta ja tulppahitsataan alareuna paikalleen. Tulppahitsauksessa metallisula tehdään ensin reijän läpi sisäpeltiin ja sulaa laajennetaan niin, että se ottaa kiinni ulkopeltiinkin. Ajaa pistehitsin aseman kotikonstein. Alareuna ensin kiinni tulpilla ja sitten repsottavan yläreunan kautta vähän Tectylin kotelosuojaa sisään. Tämän jälkeen aletaan hitsaamaan yläreunaa kiinni aluksi heppaillen, sitten muutama sentti kerrallaan eri paikoista. Reikää tulee paikoin.
Vähän se kärähtelee hitsatessa ja mikäli toisella puolella on massaa hitsauspisteen välittömässä läheisyydessä, niin se voi leimahtaa tuleen. Ulkopuolinen tuli ei haittaa kun sen saa sammumaan kyllä. Sedät kertoi että paineilma on hyvä apu jäähdyttämisessä, mutta älä käytä spraypullossa olevaa paineilmaa. Kun se ensimmäisen kerran teki metrin liekin hehkuvaan saumaan puhaltaessani, niin ymmärsin että ei se ilmaa ole mitä sieltä pullosta tulee :-) Pari kertaa päädyin ruiskuttamaan vettä reijän vierestä sisään, kun kotelon sisällä paloi liekki. Hiilarisammutin olisi ollut hyvä tässä.
Elikkä vanhaa fraasia mukaillen:"Hyvää yritin, mutta reikää pukkaa." Sauma tasoitetaan rälläkällä siistiksi, jonka jälkeen pensseli-setä levittää Bera-Fix juotospohjaa sauman päälle. Aine poltetaan pellin pintaan kiinni, jolloin siihen palaa lyijyä/tinaa sisältävä pintakerros. Koritinan saa kiinnittymään puolestaan tähän.
Kama on levitetty, poltetaan se kiinni toholla sinisellä liekillä. Käy koko sauma läpi, eli harmaana oleva tahna kiehahtaa tohon alla ja muuttuu kirkkaan sulaksi tinaksi. Kuona-aineena jää tummaa rasvaista kamaa, joka hyytyy tina-sauman pintaan. Lämmittelin itse tätä mustaa möhnää lopuksi hieman toholla ja pyyhin sen lämmettyään trasselilla pois. Jäänne on vahvasti hapanta, joten laitoin vielä trasseliin nestemäistä klorinia (emäksinen aine) ja pyyhin sauman sillä. Näin pinta neutralisoidaan eikä happo jää aiheuttamaan korroosiota jatkossa. Tässä kuvassa taitaa olla jo koritinat ensimmäisen kierroksen jälkeen paikoillaan.
Tuokiokuva "saumasta" koritinauksen ja sulattamalla tehdyn silottelukerran jälkeen. Ylimääräiset hiotaan tinaviilalla tms pois. Itse käytin halpaa Bilteman karkeaa raspia. Kun koritina on hiottu, niin pohjamaalit + muu tarvittava käsittely päälle. Mä tuuppasin tähän vielä sitä Motonetin Dinitrol-liimaa päälle täyttämään kolot. Se tuntui hyvältä ajatukselta ja tämän lisäksi ST200-helmalevike kiinnittyy liimaamalla tuohon saumaan, joten työn jälki jää piiloon anyway,
Pakkelia pintaan, Plastic Paddingin PP100 muistaakseni.
Kuivuttuaan hiotaan ja pohjamaalit päälle. Tämä on vasta ensimmäinen pakkelikerros, joten tää homma täytyy vielä uusia niin monesti kuin omaa silmää miellyttää. Silota niin hyvin kuin jaksat tai osaat, pohjamaali, automaali ja lakka päälle.
Rengaskoteloon laitoin litraisesta Tectylin alustamassapurkista reilun kerroksen koko pyöräkoteloon. Kuivuttuaan sisälokari paikoilleen.
Tässä välissä hioin pari tuntia ulkoruostunutta varapyöräkoteloakin, mutta ei sinne vaan yllä joka paikkaan. Soitan alkuviikolla paikalliselle ruostekorjauspuljuun ja kysyn mitä takaosan hiekkapuhallus ja pohjamaalaus maksaa. Suurilta pinnoilta olisin päässyt tilanteen tasalle, mutta saumat ja painaumat - ei vaan pystynyt kotikoneilla ilman nosturia. Hinta-arvio hiekkapuhalluksesta 300€.
Nysse vasen puolikin on siinä kunnossa missä oikea, eli sisälokari on paikoillaan ja odotellaan sellaista säätä, millä saisi vetää viimeisen pakkelikerroksen takakaariin. Sitten kuivuttaan hionta pohja + pinta + lakka. Vähiin käy ennen kuin loppuu.
Sanotaan tuosta hitsaamisesta sen verran, että viimeksi hitsasin 23v sitten yläasteella teknisen työn tunnilla. Siitä huolimatta en nähnyt itse tekemisessä muuta pahaa kuin työkaluihin panostamisen ja vapaa-ajan menettämisen. Ammattimies olisi ottanut tästä showsta perstuntumalla 3000€. Itse tehdessä meni ehkä 1000€ sisältäen Migin (500€). Jos joku haluaa ostaa vähän käytetyn Migin niin saa ottaa yhteyttä :-)
Aloitellaan tätä huonompaa oikeaa kylkeä. Ulkopeltiä on otettu pois niin, että sisäpeltiin pääsee käsiksi ja näkee mikä se mädän aste sillä puolella on.
Mätä osa rälläköidään pois, sen jälkeen sommitellaan korjauspala paikalle, jotta ulkopellillä on jotain mihin kiinnittyä. Tankkia lähinnä oleva pala liimataan Motonetin Dinitrol liimaus/saumausmassalla ja muutamalla läpiporatulla poraruuvilla. Tankin korkin välistä huohottaa kuitenkin sen verran höyryä, etten halunnut tuoda 3000 asteen hitsauslämpöä niihin potentiaalisiin höyryihin. Tulevaisuus kertoo kuinka huono ratkaisu tämä oli.
Kotelon nurkkaan hitsasin tuollaisen laatikon, jonka hakkasin peräkontin puolelta paikalleen, kiinnitin poraruuveilla ja Dinitrol-massalla. Edelleen ollaan tankin korkin lähellä.
...ja välillä tietysti satoi ja näissä olosuhteissa ihminen yrittää damage controlia.
Piirrellään edellisen puolen kokemuksen perusteella sopiva leikkauslinja ja leikataan se Dremelin 38mm metallilaikalla. Jos teillä on niitä Dremeliin sopivia piraattilaikkoja ruuvikiinnityksineen niin heittäkää ne helvettiin ja ostakaa Dremelin omia pikalukolla olevia metallilaikkoja. Niillä saa jotain aikaan ja ne kestää merkittävästi pidempään kuin halvat kopiot. Tämän takakaaren leikkaamiseen menee about yksi 38mm laikka kokonaan.
Setäpä vähän raottaa ja kurkkaa (perverssit mielikuvat ovat omianne)... Ehjältä näytti ulos, mutta massa on koko matkalta ihan hapertunutta scheissea ja ruostuminen on alkanut peltien välissä. Tätä siellä teidän mk2-mondeoiden "ehjissä" kaarissa on. Hetken ovat vielä "Ehjiä".
Takakaaren ulkopelti leikattu irti ja samalla porattu auki muutama pistehitsi ulko- ja sisäpeltien välistä pellin irroittamiseksi. Poraamisesta lisää tuonnempana.
Ja sisäpellin korjaus alkaa. Postimerkki kerrallaan tehdään. Ruuvipenkin kanssa tehdään korjauspalaan 90 asteen kulma osoittaen sisäänpäin ja maalasin korjauspalat CRC Galvacolor sinkillä. En tehnyt puskusaumaa, vaan pellit jäivät 1-3mm päällekkäin ettei tulisi hitsatessa reikää niin helposti.
Tässä kokonaiskuvaa, pari sammutuspeitettä kipinämikkona ja näkösuoja taaksepäin, ettei paista UV-liekki naapurin mukulaa tahikka mummua silmään postia hakiessa.
...Pala kerrallaan...
Helmakotelon reikä tarttee myös tukkia pyöräkotelosta päin. Tästä se lähtee. Osin hitsaamalla, osin Dinitrolin massalla.
Helmakotelon irroitan yläreunasta tuota liimavanaa pitkin, koska se jää joka tapauksessa ST200-levikkeen alle piiloon. Alasauma irroitetaan niin, että tehtaan pistehitsaukset hiotaan esiin ja porataan ne auki. Porasin 8mm kovimmalla mahdollisella IKH:n terällä hitsipaikkoja niin, että ensimmäinen pelti näytti about irronneen. En siis porannut läpi, koska tarvitsen pohjapeltiä vielä tulppahitseihin.
Helmakotelon takaosa oli ruostunut niin pahoin, ettei siitä ottanut hiomisenkaan jälkeen selvää missä pistehitsit ovat. 2h väänsin ruuvimeisselillä ja purkuraudalla pelkkää alareunaa irti (per puoli), vaikka olin porannut ne jo "auki". Helvetin iso homma. Parempi työkalu olisi ollut tarpeen.
Pistehitsit on nyt porailtu ja yläreuna vedetty Dremelin 38mm metallilaikoilla. 2,5 Dremel-laikkaa menee tuon yläreunan avaamisessa. Oi jospa olisi iso kompura ja karahiomakone siihen... ja 200 muutakin kärkeä.
Tässä näkyy melko hyvin tuosta alanurkasta mitä kaikkea poistin. Helman alanurkkaan on hitsattu pieni vahvikepala vääntyneen ja puhkiruostuneen osan kohdalle. Ulkopelti hiotaan murjaanintukkalaikalla liimattavalta alueelta. Kemikaaleina Noverox, CRC Galvacolor Zinc ja paikoin Hammeriten hopeinen direct to rust paint.
Korjauspelti on tässä paikallaan, elikkä LIIMASIN tuon takakaaripalan kaikkialta muualta paitsi helmasta, josta tulppahitsasin sen alasaumasta. Tulppahitsauksesta myöhemmin. Liimana käytin Motonetin Bison Metal Epoksia yhtään tietämättä soveltuuko se tähän vai ei. 3M koriliimaa on kehuttu intternetissä, mutta Suomalaiset riistäjät velottaa siitä 80e/200ml. Samaa 200ml purkkia saa ebaystä 25 puntaan plus postit. Liima sivellään ulkopeltiin, painetaan korjauspala kiinni ja porataan muutama poraruuvi pelleistä läpi pitämään osaa paikallaan.
Sitten hitsataan helma. Ei se metallin sulattaminen isoa vempelettä vaadi. Helvetin hyvä budjettiluokan invertteri-MIG, sanonpa vain. Säädät nupista kuinka paksua peltiä aiot hitsata, niin tämä veijari säätää virran oikeaksi. Toisella potikalla säädetään kaarta/langansyöttöä. Luulen, että halvimmalla "kahden virtavaihtoehdon" Migillä olisin ollut ihan kusessa. Kun tämän metkut oppi, niin ydintäytelangan haju siivitti menestykseen. Saumoilleni ja reijilleni voi nauraa halutessaan, mutta ilmaiseksi en saanut itseäni parempaa tekijää.
Korjauspalana toimivan helmapellin alareunaan on porattu 8mm poralla reijät noin 10cm välein. Helmapelti kiinnitetään lukkopihdeillä paikalleen alareunasta ja tulppahitsataan alareuna paikalleen. Tulppahitsauksessa metallisula tehdään ensin reijän läpi sisäpeltiin ja sulaa laajennetaan niin, että se ottaa kiinni ulkopeltiinkin. Ajaa pistehitsin aseman kotikonstein. Alareuna ensin kiinni tulpilla ja sitten repsottavan yläreunan kautta vähän Tectylin kotelosuojaa sisään. Tämän jälkeen aletaan hitsaamaan yläreunaa kiinni aluksi heppaillen, sitten muutama sentti kerrallaan eri paikoista. Reikää tulee paikoin.
Vähän se kärähtelee hitsatessa ja mikäli toisella puolella on massaa hitsauspisteen välittömässä läheisyydessä, niin se voi leimahtaa tuleen. Ulkopuolinen tuli ei haittaa kun sen saa sammumaan kyllä. Sedät kertoi että paineilma on hyvä apu jäähdyttämisessä, mutta älä käytä spraypullossa olevaa paineilmaa. Kun se ensimmäisen kerran teki metrin liekin hehkuvaan saumaan puhaltaessani, niin ymmärsin että ei se ilmaa ole mitä sieltä pullosta tulee :-) Pari kertaa päädyin ruiskuttamaan vettä reijän vierestä sisään, kun kotelon sisällä paloi liekki. Hiilarisammutin olisi ollut hyvä tässä.
Elikkä vanhaa fraasia mukaillen:"Hyvää yritin, mutta reikää pukkaa." Sauma tasoitetaan rälläkällä siistiksi, jonka jälkeen pensseli-setä levittää Bera-Fix juotospohjaa sauman päälle. Aine poltetaan pellin pintaan kiinni, jolloin siihen palaa lyijyä/tinaa sisältävä pintakerros. Koritinan saa kiinnittymään puolestaan tähän.
Kama on levitetty, poltetaan se kiinni toholla sinisellä liekillä. Käy koko sauma läpi, eli harmaana oleva tahna kiehahtaa tohon alla ja muuttuu kirkkaan sulaksi tinaksi. Kuona-aineena jää tummaa rasvaista kamaa, joka hyytyy tina-sauman pintaan. Lämmittelin itse tätä mustaa möhnää lopuksi hieman toholla ja pyyhin sen lämmettyään trasselilla pois. Jäänne on vahvasti hapanta, joten laitoin vielä trasseliin nestemäistä klorinia (emäksinen aine) ja pyyhin sauman sillä. Näin pinta neutralisoidaan eikä happo jää aiheuttamaan korroosiota jatkossa. Tässä kuvassa taitaa olla jo koritinat ensimmäisen kierroksen jälkeen paikoillaan.
Tuokiokuva "saumasta" koritinauksen ja sulattamalla tehdyn silottelukerran jälkeen. Ylimääräiset hiotaan tinaviilalla tms pois. Itse käytin halpaa Bilteman karkeaa raspia. Kun koritina on hiottu, niin pohjamaalit + muu tarvittava käsittely päälle. Mä tuuppasin tähän vielä sitä Motonetin Dinitrol-liimaa päälle täyttämään kolot. Se tuntui hyvältä ajatukselta ja tämän lisäksi ST200-helmalevike kiinnittyy liimaamalla tuohon saumaan, joten työn jälki jää piiloon anyway,
Pakkelia pintaan, Plastic Paddingin PP100 muistaakseni.
Kuivuttuaan hiotaan ja pohjamaalit päälle. Tämä on vasta ensimmäinen pakkelikerros, joten tää homma täytyy vielä uusia niin monesti kuin omaa silmää miellyttää. Silota niin hyvin kuin jaksat tai osaat, pohjamaali, automaali ja lakka päälle.
Rengaskoteloon laitoin litraisesta Tectylin alustamassapurkista reilun kerroksen koko pyöräkoteloon. Kuivuttuaan sisälokari paikoilleen.
Tässä välissä hioin pari tuntia ulkoruostunutta varapyöräkoteloakin, mutta ei sinne vaan yllä joka paikkaan. Soitan alkuviikolla paikalliselle ruostekorjauspuljuun ja kysyn mitä takaosan hiekkapuhallus ja pohjamaalaus maksaa. Suurilta pinnoilta olisin päässyt tilanteen tasalle, mutta saumat ja painaumat - ei vaan pystynyt kotikoneilla ilman nosturia. Hinta-arvio hiekkapuhalluksesta 300€.
Nysse vasen puolikin on siinä kunnossa missä oikea, eli sisälokari on paikoillaan ja odotellaan sellaista säätä, millä saisi vetää viimeisen pakkelikerroksen takakaariin. Sitten kuivuttaan hionta pohja + pinta + lakka. Vähiin käy ennen kuin loppuu.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)